Finlandia-julistus
Vientiteollisuuden ja Energiateolisuuden yhteiset kasvuviestit Petteri Orpon hallitukselle.
Uuden ajan investointi Suomeen
Suomi tarvitsee selkeän ja innostavan vision tulevaisuudesta, jolla vahvistetaan kansalaisten ja yritysten luottamusta yhteistyöhön ja menestyksen mahdollisuuksiin. Teollisuuden kestävän kasvun onnistuminen vaikuttaa jokaiseen suomalaiseen, parantaen taloudellista hyvinvointia, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja yhteiskunnan voimavaroja. Siksi teollisuuden toiminta- ja kasvuedellytykset on nostettava poliittisessa päätöksenteossa tärkeysjärjestyksen kärkeen.
Suomella on ainutlaatuiset edellytykset kestävälle kasvulle. Luonnonvaramme – mineraalit, puhdas vesi ja metsät – sekä potentiaali puhtaan energian tuotannossa luovat vakaan perustan uudelle talouskasvulle. Korkean teknologisen ja prosessiteollisuuden osaamisemme ansiosta Suomella on kaikki mahdollisuudet olla sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö että vetovoimainen investointikohde. Tavoitellessaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä Suomen on valittava rohkean uudistumisen polku, joka luo työtä, toimeentuloa ja turvallisuutta kaikille suomalaisille.
Suomen vientiteollisuuden perusta – kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus – sekä energiateollisuus ovat valmiina ottamaan uusia askeleita kohti kestävää tulevaisuutta. Näiden toimialojen vähähiili- ja ilmastotiekartat näyttävät suuntaa nykyisen teollisuuden uudistumiselle ja uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Näitä ovat esimerkiksi akkuekosysteemi, uusiutuvat biomateriaalit ja -tuotteet, bio- ja lääketeollisuus, kiertotalous, digitalisaatio ja tekoäly, vetyteollisuus ja sen jatkojalosteet, kuten synteettiset polttoaineet sekä fossiiliton teräs. Näissä voidaan luoda yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kestävän kasvun arvoketjuja, joissa myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat menestyä.
Suomen on varmistettava teollisen kilpailukykynsä tärkeä vahvuus: riittävä, puhdas, toimitusvarma ja hinnaltaan kilpailukykyinen sähkö. Energia-alalla on valmius vastata teollisuuden voimakkaastikin kasvavaan puhtaan sähkön kysyntään. Suomella on kaikki edellytykset kehittää elinvoimaista vetytaloutta. Nyt tarvitaan sekä energian tuotannon, verkkojen että energiaa käyttävien investointien kiihdyttämistä ja suunnitteilla olevien hankkeiden toteuttamista.
Teollisista investoinneista käydään kovaa kansainvälistä kilpailua kestävien ja uusiutuvien tuotteiden kysynnän kasvaessa. Suomen on oltava houkuttelevin vaihtoehto, jotta se voi saada näitä investointeja ja niiden mukanaan tuomaa hyvinvointia ja uusia työpaikkoja. Uskomme, että se on mahdollista. Suomen hallitus on jo käynnistänyt useita hankkeita toimintaympäristön parantamiseksi, ja on tärkeää saada ne etenemään. Geopoliittinen ja taloudellinen toimintaympäristömme aiheuttaa haasteita investointinäkymille. Lisäksi eurooppalainen sääntely-ympäristö on monimutkaistunut. Siksi nyt tarvitaan lisätoimia, jotka vahvistavat investoijien luottamusta Suomeen.
Me allekirjoittaneet ilmaisemme täyden tukemme hallituksen kasvutavoitteille ja ehdotamme lisätoimia, jotka tukevat teollisuuden uudistumista ja kasvua, turvaavat työpaikkoja, edistävät ilmastotavoitteita ja täydentävät EU:n teollisuuspolitiikkaa. Näin viemme Suomea kohti menestyvää ja hyvinvoivaa tulevaisuutta.
Suomen teollisuuden kasvutoimet
1. Luodaan alkuvaiheen kysyntää uusille tuotteille
Vahvistetaan kysynnän syntymistä puhtaammille ja paremmille tuotteille, jotta ne pääsevät kehittymään globaaleille markkinoille. Varmistetaan arvoketjujen syntyminen Suomeen luomalla kotimaista kysyntää ja referenssihankkeita. Ohjataan vastuullisten tuotteiden kuten puhtaan sähkön, vedyn, synteettisten polttoaineiden ja uusien materiaalien kysyntää verokannustimien, julkisten hankintojen ja muiden kysyntää tukevien kannusteiden avulla.
2. Helpotetaan investointeja ja kasvua julkisen rahoituksen vipuvaikutuksella ja riskienhallinnalla
Kohdistetaan Suomen ja EU:n tukirahoitus kasvua vauhdittaviin investointeihin, kuten uuden teknologian kaupallistamiseen ja pilottihankkeisiin, infrastruktuurin rakentamiseen ja teollisten keskittymien luomiseen. Autetaan hallitsemaan teknologiapilotoinnin riskiä myös valtiontakauksin. Mahdollistetaan uuden ja riskipitoisen teknologian investointien nopeutetut poistot sekä jatketaan sähköistämistukea ja investointien verohuojennusta suurille sähköä käyttäville laitoksille.
3. Varmistetaan energiaverkkojen riittävyys ja puhtaan sähkön tuotannon investointiedellytykset
Varmistetaan verkkotoimijoiden kyky toteuttaa merkittävät kanta- ja jakeluverkkoinvestoinnit ennakoivasti teollisuuden kasvutarpeisiin ja nopeutetaan niiden edellyttämiä hallinnollisia prosesseja. Mahdollistetaan investointien jatkuminen tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaan, sekä tuotantovaihtelua tasaaviin ratkaisuihin. Huolehditaan kasvun ja energiainvestointien edellytyksistä myös Itä-Suomessa.
4. Kotiutetaan investointeja ja EU-rahoitusta järjestelmällisesti
Jatkokehitetään valtionhallintoon perustetusta investointinyrkistä aktiivinen valtakunnallisesti merkittävien investointien kotiuttaja, kontaktipiste ja investointiedellytysten käytännön haasteiden ratkaisija. Kootaan myös teollisuuden ja valtion toimijoiden osaaminen yhteiseksi pohjaksi toimintamallille, joka ohjaa EU-rahoituksen saannon kasvattamista kestävän teollisuuden eri kokoisiin hankkeisiin.
5. Luodaan edellytykset hiilidioksidin talteenotolle ja hyötykäytölle
Luodaan EU-tasoiset puitteet talteen otetun hiilidioksidin ja siitä jalostettujen tuotteiden markkinoille. Kannusteiden ja kysyntänäkymän tulee olla niin ennakoitavia, että niiden varaan voidaan laskea talteenoton lisäksi varastoinnin, kuljetuksen ja hyötykäytön investoinnit sekä toiminnan rahoitus. Suomelle erityisen tärkeää on saada bioperäisen hiilidioksidin hyötykäytön sääntely ja taloudelliset kannustimet selkeiksi.
6. Rakennetaan kokonaisturvallisuutta ja teollisuuden mahdollisuuksia rinnakkain
Hyödynnetään NATO-jäsen ja Yhdysvaltojen kumppanimaa Suomen vahvaa ja turvallista asemaa teollisuuden investointien edistämisessä sekä pitkäikäistenkin investointien toimintaympäristön turvaamisessa. Luodaan samalla kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä kehittyvän teollisuuden avulla. Teollisuuden tuotteilla ja palveluilla vahvistetaan huoltovarmuutta ja pidetään yllä osaamista. Vahvistetaan puolustustarvikkeiden ja korkean puolustusteknologian tuotantoa.
7. Varmistetaan kestävän talouden raaka-aineiden saatavuus
Kasvava teollisuus tarvitsee lisää kotimaisia kestävästi tuotettuja tai kierrätettyjä raaka-aineita: uusiutuvaa puuta, mineraaleja ja muita materiaaleja. Luonnonvaroja on hyödynnettävä ja puhtaan siirtymän investoinnit rakennettava siten, että huolehdimme samalla korvaamattomista luontoarvoistamme ja minimoimme metsäkadon. Selkeytetään vaikutusten arviointia ekologisten ratkaisujen ja luontoarvojen mittaamiseksi niin, että ne ovat yhteensopivia kansainvälisten tavoitteiden ja sääntelyn kanssa ja ottavat huomioon myös raaka-aineen hankinnan ulkomailta.
8. Luodaan ja vahvistetaan teollisia keskittymiä
Luodaan toimintamallit teollisuuspuistojen sujuvaan rakentamiseen ja kehittämiseen. Huolehditaan niiden osalta toimivaksi kokonaisuudeksi teollista ekosysteemiä jouduttava luvitus, kaavoitus ja kunnan toiminnot sekä kehitystoimintaan kuuluvat roolit. Sovelletaan nopeutettuja käsittelyjä ja sääntelyn joustoja.
9. Vauhditetaan vetytaloutta
Edistetään rinnakkain vedyn tuotantoa, siirtoa, varastointia ja käyttöä. Vetytalouden edellyttämään julkiseen infraan panostetaan. Muodostetaan vetymarkkinoille ja -toiminnalle säännöt, jotka huomioivat monipuolisesti puhtaan sähkön eri lähteet ja mahdollistavat mittavat, teknologiariskiä kantavat investoinnit uudelle toimialalle. Varmistetaan, että vetytalouden mahdollisuudet ja hyödyt teollisuuden arvoketjuissa kotiutuvat Suomeen.
Pitkäjänteistä kilpailukyvyn rakentamista kasvutoimien tueksi
Esitettyjen toimenpiteiden lisäksi on jatkossakin huolehdittava osaavan työvoiman saatavuudesta, erityisesti matemaattis–luonnontieteellisestä perusosaamisesta, vastaamisesta työn vaatimustason kasvuun ja digitalisaatioon. Ammatillisella koulutuksella on myös vastattava työelämän tarpeisiin yhteistyössä yritysten kanssa. Lisäksi osaajatarvetta on katettava järkevöittämällä työhön johtavaa maahanmuuttoa. Nopea maahantulon väylä on taattava myös ammatillisella taustalla maahan tuleville, esimerkiksi teollisuuden investointikohteisiin työllistyville henkilöille.
Lupakäsittelyjen kestolla ja selkeydellä on ratkaiseva merkitys investoinneille. Luvituksen sujuvoittamiseksi tulee luoda todellinen yhden luukun palvelu, jossa yhteistyö lupaviranomaisten ja sidosryhmien kanssa on ennakoitavaa ja ratkaisukeskeistä. Luvitukselle tulisi asettaa sitovat käsittelyn määräajat. Luvituksen sujuvuus tulee huomioida kaikissa lainsäädännön muutoksissa ja ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisessä.
Teollisuuden vähähiilistäminen ja uusien toimintojen perustaminen vaativat suurta määrää hallinnon selvityksiä ja vaikutusarviointeja viranomaisprosesseihin, kansallisen lainsäädännön kehittämiseen sekä EU-vaikuttamiseen. Näitä on rahoitettava ja riittävät hallinnon resurssit ministeriöissä, virastoissa ja oikeuslaitoksissa varmistettava.
Suomen on tehtävä tavoitteellista maakuvatyötä. Suomen on profiloiduttava, näyttävä ja kuuluttava maailmalla puhtaan teollisuuden kärkimaana. Työtä tarvitaan korkeimmilta diplomatian tasoilta aina käytännön kontakteihin ja prosessien edistämiseen.
Teollisuuden uusien ratkaisujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa on rahoitettava jatkossakin myös valtion taholta. Toiminnan tavoitteena tulee olla uusien kilpailukykyisten ratkaisujen tuominen markkinoille.
Lisätietoja
Sami Nikander
Johtaja, Vastuullisuus+358 40 567 4413sami.nikander(a)kemianteollisuus.fiNäytä yhteystiedot