Yhteisöveron alentamisesta ja palkkaverotuksen keventämisestä kiitokset hallitukselle – osa päätöksistä heikentää kuitenkin teollisuuden kilpailukykyä
Hallitus julkisti keskiviikkona julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2026–2029. Kasvuriiheksi nimettyyn puoliväliriiheen kohdistui paljon odotuksia, ja hallitus onnistuikin tekemään myönteisiä, kasvua tukevia päätöksiä.
Hallituksen esitys ansiotuloverotuksen ja yhteisöveron keventämisestä on myönteinen signaali teollisuudelle ja suomalaisille työntekijöille. Samaan positiivisten ratkaisujen joukkoon kuuluu myös suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen jatkaminen. Veroratkaisut vahvistavat Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja tukevat työllisyyttä sekä ostovoimaa.
– Ansiotuloverotuksen ja yhteisöveron kevennykset tukevat sekä teollisuuden kilpailukykyä että kotimaista kysyntää. Hienoa, että verotuksen suunta on nyt kasvua ja investointeja tukeva, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Kemianteollisuus pitää tärkeänä, että poliittisessa päätöksenteossa huomioidaan teollisuuden kilpailukyky, osaavan työvoiman saatavuus sekä pitkän aikavälin investointiympäristön ennakoitavuus.
Luvituksen sujuvuus on olennaista puhtaan siirtymän investointien toteutumiselle. Kiitämme luvituksen resursointiin tehtyjä lisäyksiä. Lisäksi vetytalouden ja hiilidioksidin hyötykäytön edistäminen mahdollistavat teollisuudelle puhtaita kasvumahdollisuuksia. Kemianteollisuus kiittää myös terveysalan kasvun vauhdittamiseksi tehdyistä päätöksistä, kuten kliinisten tutkimusten yhden luukun periaatteesta ja T&K-panostuksista.
Päätös sähköistämistuen jatkamisesta päästökauppakauden loppuun, vuoteen 2030 saakka, olisi ollut tärkeää teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Teollisuuden sähköistyminen on keskeinen osa puhdasta siirtymää, ja tuen lopettaminen olisi karhunpalvelus kotimaisen teollisuuden kilpailukyvylle ja Suomen kansantaloudelle. Sähköistämistukea vastaava tuki on ollut pitkään käytössä useissa EU-maissa, ja esimerkiksi Saksassa tuki on käytössä vuoteen 2030 saakka.
– Tuella on leikattu päästökaupan aiheuttamaa kustannuslisää sähkön hinnassa, edistetty puhdasta siirtymää ja vältetty hiilivuotoa eli tuotannon valumista löysempien ilmastovelvoitteiden maihin, sanoo Aalto.
Kaivosten mineraaliveron nostaminen aiheuttaa huolta kotimaisen kaivostuotannon toimintaedellytyksistä. Veronkorotus ei ole linjassa mineraaleihin liittyvän huoltovarmuusajattelun, EU:n omavaraisuutta korostavan raaka-ainepolitiikan ja puolustusmateriaalin tuotannon kanssa. Päätös on ristiriidassa kotimaisen tuotannon edellytysten turvaamisen ja investointien sekä työpaikkojen säilymisen kannalta.
Puolustusalan tutkimus ja kehittämistoiminnan vahvistaminen on hallitukselta kannatettava toimi, mutta kemianteollisuuden näkökulmasta olisi hyödyllistä, että puolustusmateriaalin tuotantoon, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyen huomioitaisiin myös koko arvoketju, jossa kemianteollisuudella on ratkaiseva rooli.
Kemianteollisuus kiittää hallitusta siitä, etteivät säästötoimenpiteet nyt kohdistuneet ammatilliseen koulutukseen. Korkeakoulutukseen kohdistuvat 52,7 miljoonan euron sopeutukset kuitenkin hidastavat tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia ikäluokasta olisi korkeakoulutettuja sekä aiheuttavat huolta osaamisen laadusta. Suomi tarvitsee huippuosaamista.
