TAT Nuorten tulevaisuusraportti: Positiivisten mielikuvien merkitys työelämästä korostuu tulevaisuudessa
Nuorten epävarmuus omista valmiuksistaan on heikentynyt aiempiin vuosiin verrattuna, kertoo vastikään julkaistu TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2022. Kyselyyn vastasi yhteensä 6397 yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa. Tulevaisuudenusko nuorilla on edelleen varsin myönteinen, mutta samaan aikaan myös epävarmuus on merkittävästi lisääntynyt. Pelko työelämän kuormittavuudesta on kasvussa, ja peräti noin kolmannes nuorista pelkää työelämän olevan itselleen liian raskasta.
Raportissa ja sen julkistustilaisuudessa virinneessä keskustelussa nostettiin esille syitä nuorten pelkoihin, kuin myös keinoja niiden selättämiseksi. Syitä pelkoihin löydettiin muun muassa huonoista kokemuksista korona-ajan etäkouluun siirtymisestä, sekä nykyisen maailmantilanteen epävarmuudesta. Tämän lisäksi keskustelussa korostui ennen kaikkea työelämään liitettyjen mielikuvien merkitys.
Puhe työelämän kilpailullisuudesta ja kuormittavuudesta on ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa. Nuorille piirtyy herkästi mielikuva työelämästä raskaana, vaikeapääsyisenä ja -selkoisena. Tässä vastuuta voivat ottaa kaikki aikuiset, jotka puhuvat työstä nuorten kuullen niin kotona kuin julkisuudessakin.
Myös kilpailullisuus huolettaa nuoria, vaikka samaan aikaan muun muassa monet kemianteollisuuden alan yritykset kilpailevat tulevaisuuden tekijöistä. Väestön ikääntyminen ja siitä seuraava väestörakenteen muutos tulee lisäämään osaajapulaa yrityksissä. Vaikka nuorilla olisikin tunne, että kilpailu työpaikoista on kovaa, heidän työmarkkina-asemansa tulee todellisuudessa vahvistumaan tulevaisuudessa. Tämä pakottaa yritykset panostamaan työpaikkojensa houkuttelevuuteen ja niihin asioihin, jotka tulevaisuuden työntekijät kokevat tärkeiksi. Positiiviset mielikuvat, joissa korostuvat nuorten tärkeiksi kokemat asiat, voivatkin olla tulevaisuudessa kovaa valuuttaa osaajien houkuttelemiseksi.
Omaa työmenestystäkin tärkeämpää nuorille on halu tehdä töitä ympäristössä, jossa kaikkia ihmisiä arvostetaan ja kohdellaan yhdenvertaisesti. Työympäristön yhdenvertaisuus oli tärkeää 87 % vastaajista, kun taas toisena tuleva henkilökohtainen menestys oli tärkeää 75 % vastaajista. Vastauksissa korostui, että työympäristöltä kaivataan vakautta, turvallisuutta ja hyviä työkavereita vastavoimaksi epävarmuudelle.
Omatkin ensimmäiset työkokemukseni ovat olleet vahvasti sidottuja työilmapiiriin ja saamaani vastaanottoon. Tähän liittyvät myös annetut työtehtävät. Kuten keskustelussakin nousi ilmi, mahdollisuuksiin suhteutettuna liian yksinkertaiset ja nuorta jollain tapaa aliarvioivat tehtävät eivät viesti arvostuksesta. Toisaalta liian vajavainen perehdytys ja tarpeeton kuormittaminen tekevät hallaa, eivätkä anna positiivisia mielikuvia tulevaisuuden työelämästä. Itse olen ollut onnekas kaikissa tähän mennessä saamissani työpaikoissa. Minulle on välittynyt aina tunne, että minulla on joitain annettavaa, tavalla tai toisella. Pienetkin huomionosoitukset ja kehut merkitsevät nuorelle paljon, kun hän ensimmäisestä työpaikastaan lähtien rakentaa ammatillista minäkuvaansa.
Keskustelussa nousi myös esiin se, miten epävarmojen aikojen keskellä olisikin tärkeää antaa nuorille tunne siitä, että he ovat tärkeitä, ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Kemianteollisuuden alaan kuuluvissa yrityksissä tehdään jatkuvasti työtä muun muassa ilmastonmuutosta torjuvien ratkaisujen löytämiseksi, sekä sairauksien parantamiseksi. Tarjoamalla nuorille enemmän mielikuivia työn merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista toimia aktiivisina ratkaisujen hakijoina yrityksillä olisi otollinen mahdollisuus houkutella lisää tulevaisuuden osaajia. Lisäksi siinä missä nuorilla tulee olla tunne, että heidät halutaan töihin, heillä tulee yhtä lailla olla tunne siitä, että yritys haluaa pitää huolta heidän kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnistaan.
Varhaisessa vaiheessa saadut positiiviset kokemukset työelämästä, muun muassa TET-harjoitteluista ja kesätöistä, voivat lisätä nuorten myönteisiä mielikuvia työelämästä. Kesätöihin hakeudutaankin innokkaasti, ja nuorista 68 % ilmoitti hakevansa kesätöitä tänä vuonna. Ero kaupunkien ja maaseutumaisten alueiden välillä kuitenkin korostui. Maaseudulla nuoret hakeutuivat selvästi enemmän kesätöihin kuin kaupungeissa.
Syyksi arveltiin sitä, että maalla työt ovat lähempänä kuin kaupungeissa, ja tieto työpaikoista kulkee enemmän tuttujen kautta. Kaupungeissa kynnys hakea töitä saattaakin olla korkeampi, ja halukkuus hakea vähenee tätä kautta. Näin ollen yritysten vastuu nuorten lähestymisessä korostuu näillä alueilla, ja etenkin Pääkaupunkiseudulla. Mikäli yritykset haluavat piirtää itsestään helposti lähestyttävän ja positiivisen mielikuvan, niiden tulisi tarjota enemmän matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua toimintaansa esimerkiksi koulujen kautta. Lisäksi erinäköisiin nuorille suunnattuihin harjoittelumahdollisuuksiin on panostettava ja pyrittävä tarjoamaan ennen kaikkea positiivisia ensikokemuksia työelämästä.
Kaiken kaikkiaan keskustelussa korostui koulujen, yritysten ja vanhempien kokonaisvaltainen vastuu rakentaa positiivista narratiivia työelämästä. Vastuu tulevaisuusnäkymien avartamisesta on kaikilla aikuisilla, joilla on valta vaikuttaa nuorten käsityksiin ja uskomuksiin. Tähän mahdollisuuteen yritystenkin olisi kannattavaa tarttua, lähestyä nuoria rohkeammin ja avata heille positiivissävytteisiä näkymiä tulevaisuuden työelämään.
TAT Nuorten tulevaisuusraportti luettavissa osoitteessa
https://tat.fi/wp-content/uploads/2022/05/TAT_Nuorten-tulevaisuusraportti_2022.pdf
