Kilpailukyky ja uuden liiketoiminnan luominen kemianteollisuuden fokuksessa

Kemianteollisuus on noussut teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden rinnalle hyvinvointimme ytimeen. Näiden teollisuusalojen toimintaympäristö on kyettävä säilyttämään kilpailukykyisenä ja luomaan hyvät edellytykset uudelle liiketoiminnalle. Kemiassa tälle on mahdollisuuksia.

”Kemianteollisuuden merkitys kansantaloudellemme ja hyvinvoinnillemme on kasvanut tasaisesti vuosien mittaan. Kemia on voimavara, jonka merkitystä ei vielä ole täysin mielletty. Uskon vahvasti alan mahdollisuuksiin, kasvuun, kehittymiseen ja työllistävyyteen Suomessa jatkossakin”, toteaa Kemianteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kerminen.
 
”Kasvu ei kuitenkaan synny tyhjästä. Yritysten on työskenneltävä innovatiivisuuden, tuotekehityksen sekä toiminnan uudistamisen eteen. Samaan aikaan yhteiskunnan tulee varmistaa yrityksille kilpailu-kykyinen toimintaympäristö. Näihin liittyviä poliittisia linjauksia tehdään lähitulevaisuuden hallitusohjelmaneuvotteluissa”, muistuttaa Kerminen.
 
Veroratkaisut uuteen arviointiin, kansallinen harkinta kunniaan

”Yrittäjyyden tukemiseen liittyvät veroratkaisut ja esimerkiksi energiaveroratkaisun muuttaminen vastaamaan Ruotsin teollisuuden energiaverotusta ovat selkeitä ja käytännöllisiä toimenpiteitä, joilla suomalaiset voisivat parantaa yritystensä kansainvälistä kilpailukykyä”, linjaa Harri Kerminen.
 
Euroopan unionin päästökauppadirektiivi mahdollistaa viisaat kansalliset ratkaisut. Jäsenvaltiot voivat kohtuullistaa päästökaupan aiheuttamia kustannuksia ja vahvistaa näin teollisuutensa kilpailukykyä. Tähän Suomessa on tartuttava, sillä kolmas päästökauppakausi tuottaa merkittävän kustannuslisän kaikille energiankäyttäjille.
 
Kansalliset mahdollisuudet on käytettävä viisaasti myös Euroopan unionin kemikaaliasetuksen kansallisessa toteutuksessa. Seuraavan kahden vuoden aikana on löydettävä keinoja, joilla pieniä ja keskisuuria yrityksiä pystytään tukemaan rekisteröinnissä. Muuten vaarana on, että osa yrityksistä supistaa tai lopettaa tuotantoaan rekisteröintityön vaativuuden johdosta.
 
Innovaatiopolitiikka tulevaisuuden rakentajana

”Maassamme pitäisi käynnistää mahdollisimman pikaisesti kemian kansallisen osaamisstrategian laadinta. Samalla innovaatiopolitiikkaa olisi linjattava uudelleen ja kohdennettava entistä vahvemmin kemiaan. Onnistunut innovaatiopolitiikka on kemianteollisuuden uusiutumisen ja kasvun sekä uuden liiketoiminnan synnyn kannalta keskeinen asia”, kiteyttää Kerminen.
 
Uudelle liiketoiminnalle on myös luotava mahdollisimman vahvat edellytykset. Yhtenä keinona Kerminen tuo esille etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille tärkeän t&k-verokannustimen, joka on jo useissa kilpailijamaissamme käytössä.
 
Kemianteollisuus on yksi kolmesta suurimmasta teollisuuden alasta Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannon bruttoarvosta on noin 17 %. Osuus teollisuuden viennistä on lähes 21 %. Kemianteollisuus työllistää noin 32 000 henkilöä.