Kiertotalouteen nopeutta, pitkäjänteistä t&k-työtä ja investointeja
Kiertotaloudessa tarvitaan sekä nopeita kokeiluja että pitkäjänteistä eri teknologioiden ja teollisten symbioosien kehittämistä. Suomessa on jo nyt hyvin toimivia kiertotalouden menestystarinoita, joita kannattaa entisestään vahvistaa.
Komission kiertotaloutta koskevan lainsäädäntöpaketin hyväksymisestä on nyt kulunut vuosi. Sekä Suomessa että koko EU:ssa kiertotaloutta pyritään vauhdittamaan monella rintamalla. Tammikuun viimeisellä viikolla Euroopan komissio julkaisi koosteen paketin täytäntöönpanosta vuonna 2016 sekä vuodelle 2017 ajoitetuista toimenpiteistä.
Komissio on muun muassa perustanut yhdessä Euroopan investointipankki EIP:n kanssa kiertotalouden rahoitustukijärjestelyn, joka tuo yhteen sijoittajia ja innovoijia. Tämä on tervetullut aloite.
Jäte- ja tähdepohjaiset raaka-aineet ovat monimutkaisia materiaaleja, joiden jalostus turvallisiksi ja hyvälaatuisiksi tuotteiksi edellyttää teknologioita, joita ei kehitetä ja saada käyttöön hetkessä. Teknologioiden kehitys on pitkäjänteistä työtä ja onnistuminen vaatii panostusta paitsi laboratoriotutkimukseen myös prosessin pilotointiin tuotannon mittakaavassa. Myös tuotannon investointikustannukset ovat prosessiteollisuudessa suuret.
Julkinen keskustelu kiertotaloudesta on Suomessa korostanut nopeiden kokeilujen merkitystä. Nämä ovat tärkeitä, mutta teknologioiden ja teollisten symbioosien kehittäminen ei saa jäädä kokeilujen varjoon. Nostetaan siis pitkäjänteistä hands on -kiertotaloustyötä tekevät yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset enemmän esiin!
Tiesitkö, että DuPont N&H:n ksylitolitehdas Kotkassa käyttää raaka-aineenaan selluteollisuuden sivuvirtoja? Tai että ST1 Biofuels valmistaa elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien jätteistä ja tähteistä bioetanolia autojen polttoaineeksi viidessä tuotantolaitoksessa Suomessa? Tutustu esimerkkeihin, jotka kuvaavat kiertotalouden toteutumista ja kehittämistä Suomen kemianteollisuuden yrityksissä (pdf).
