Kritiikkiä jatkuvan oppimisen palvelukeskuksesta ei voi sivuuttaa – Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry listaavat kolme toimenpidettä osaamisen kehittämiseen

Työnantajien näkemykset jatkuvan oppimisen uudistuksesta on sivuutettu täysin hallituksen esityksessä uudeksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukseksi. Samaan aikaan työnantajien tarpeisiin vastaavan monialaisen osaamisen lisääminen olisi äärimmäisen tärkeää.

Sekä työnantajilta että koulutuksen järjestäjiltä on satanut kritiikkiä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valmisteluvaiheessa. Hallituksen esityksen mukaan palvelukeskuksen tehtäviä olisivat oppimisen ohjauspalveluiden koordinointi, osaamistarpeiden ennakointitiedon analysointi, täydennyskoulutuksen ja osaamispalveluiden rahoittaminen sekä yhteistyöverkostojen edistäminen. Samoja tehtäviä voitaisiin kehittää jo olemassa olevien verkostojen ja foorumien, kuten Osaamisen ennakointifoorumin tai oppilaitosten ja työelämän välisten kontaktien vahvistamisella. Uusi virasto toisi tullessaan mittavan ja pysyvän kuluerän, jonka työllistäville vaikutuksille ei ole uskottavia takeita.

Myös Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry jättivät hallituksen esityksestä kriittisen lausunnon, mitä ei sivistysvaliokunnan käsittelyn jälkeisessä mietinnössä mainittu lainkaan. Kenen tarpeisiin uusi hallinnollisesti monimutkainen, raha-automaattina toimiva virasto siis lopulta vastaa?

Työelämän nopeat käännökset edellyttävät työikäisen väestön osaamisen päivittämistä myös työssä aktiivisesti olevilta. Onhan ajantasainen osaaminen yritysten kilpailukyvyn kannalta avainasemassa. Yritykset ovat tästä hyvin tietoisia, ja ovatkin valmiita satsaamaan henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen.

Työnantajat odottavat jatkuvan oppimisen uudistukselta enemmän joustavia koulutusmuotoja osaamisen päivittämiseen. Sekä kemian- että metsäteollisuuden kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vaativat jatkuvaa panostusta osaamiseen läpi koko organisaatiorakenteen sekä ymmärrystä siitä, millaisia kyvykkyyksiä tulevaisuudessa tarvitsemme. Valitettavasti emme pysty näkemään palvelukeskukselle aktiivista roolia tässä työssä, vaan yritysten on pohdittava kehittämistoimet omien lähtökohtiensa mukaan.

Nyt suunniteltu palvelukeskus on selkeästi suunnattu työllistäväksi toimeksi, ja työssä olevien osaamisen kehittäminen on jäämässä varjoon. Jatkuvan oppimisen kasvattaminen ylläpitää osaamista, mutta ei luo uusia työpaikkoja. Hallituksen kehysriihessä työllisyysvaikutuksia hehkutettiin, mutta todelliset työllisyysvaikutukset näyttävät jäävän hyvin pieniksi. Uuden viraston perustaminen ei siten ole oikea ratkaisu jatkuvan oppimisen lisäämiseen.

Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry ehdottavat tehokkaammaksi lääkkeeksi osaamisvajeeseen kolmea toimenpidettä:

1) Kootaan kattavasti kaikki olemassa oleva koulutustarjonta ammatillisista mahdollisuuksista korkeakoulutukseen yhdelle digitaaliselle alustalle ilman uuden viraston perustamista.

2) Kasvatetaan yhdessä yritysten kanssa suunniteltua, kevyttä ja joustavaa koulutustarjontaa. Tämä vaatii aktiivista ja avointa vuoropuhelua ja halua kysyä ja kuunnella työnantajien näkemyksiä.

3) Panostetaan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Oppivelvollisuuden laajennus ja toisen asteen ammatillisten opintojen laadun varmistus koko ajan kehittyviä teollisuuden tarpeita vastaavaksi kaipaa panostusta. Tehdään se panostus nyt oikein, varmistamalla olemassa olevien uudistusten onnistuminen ja työelämälle tärkeä koulutuksen laatu.

Koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä ja vuoropuhelua koulutuksen järjestäjien, työelämän ja päättäjien välillä. Siksi jatkuvan oppimisen uudistuksessa ei voi jättää koulutuksen järjestäjien tai työnantajien mielipiteitä vaille huomiota. Mikäli uuden viraston perustamiseen kuitenkin päädytään, tulee sen vaikuttavuutta arvioida viimeistään seuraavan hallituskauden alussa laajasti työelämän toimijoiden ja oppilaitosten kanssa.