Kemianteollisuuden lausunto luonnoksesta LUMA -strategiaksi

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua LUMA -strategialuonnoksesta ja toteaa seuraavaa:

Yleistä: Kemianteollisuus ry ei pidä hyvän hallintotavan mukaisena ministeriön tapaa työstää ainoastaan virkamiesvalmisteluna strategiaa, jota useat työelämän edustajat (mm. Kemianteollisuus ry) ovat pitkään peräänkuuluttaneet. Strategian valmistelussa on nyt kokonaan unohdettu työelämä.

LUMA -osaaminen on Kemianteollisuus ry:lle erittäin relevanttia, sillä mm. Suomen hiilineutraalisuussiirtymä ja suomalaisen vientiteollisuuden osaajatarpeet ratkaistaan pitkälti oikean luonnontieteellis-matemaattisen osaamisen avulla. Tätä kytköstä ei tulisi valmistelussa sivuuttaa.

1. Johdanto

Alkuun olisi hyvä tarkastella, miten tämä dokumentti suhtautuu muihin valtionhallinnon strategiatason ohjelmiin ja linjauksiin. Strategiassa tulisi olla selkeä ja sisällöllinen linkki TKI -tiekarttaan ja Koulutuspoliittisen selonteon toimeenpanoon sekä Do Digi -foorumin tavoitteisiin ja Teknologianeuvottelukunnan raportin lopputulemaan. Myös Opetussuunnitelmat ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteet tulisi peilata tähän strategiaan.

Johdanto ja toimintaympäristöanalyysi tulisi erottaa toisistaan, sekä jäsennellä kokonaisuus uudelleen esim. seuraavasti:

1. Johdanto
2. Visio
3. Toimenpiteet
4. Tiekartta

Koko strategia tulisi myös asettaa viitekehykseen ja suhteuttaa laajempaan toimintaympäristöön: strategia on tärkeä osa Suomen hiilineutraalisuus-, kestävän kehityksen tavoitteiden ja ilmastonmuutoksen torjumisen saavuttamista. Nykytilan kuvaus ja tahtotila menevät nyt sekaisin ja systemaattinen lähestymistapa puuttuu.

2. Haasteet

Haasteiden lisäksi tässä kappaleessa tulisi käsitellä LUMA -osaamisen ja valtiontason LUMA -strategian mahdollisuuksia. Haasteet voisivat täten olla myös osa toimintaympäristöanalyysia.

Kaikki väitteet tulisi perustella (ts. työelämä kommunikoi osaajatarpeesta -avataan esimerkin kautta mm. linkillä erilaisten työelämän järjestöjen osaamisselvityksiin ja niistä saataviin tilastoihin). Lähteet ovat lausunnossa puutteellisia tai niitä ei ole.

Haasteiden lisäksi tulisi kuvata ratkaisumallit jokaisen kuvatun haasteen kohdalla erikseen.

 3. Visio

Suomella on nyt erittäin hyvä mahdollisuus asemoida itsensä kokoaan suurempana LUMA -osaamisen kärkimaana. Useat EU -maat pohtivat parhaillaan LUMA -strategiaa ja Suomi voisi nyt ottaa edelläkävijäpaikan tässä -kunhan vaan teemme pohjatyön huolella. 

Vision kunnianhimotasoa on nostettava roimasti. Ehdotamme LUMA -visioksi seuraavaa: Suomi on LUMA -osaamisen kärkimaa vuonna 2030.

Kaikki toimenpiteet tulee määritellä ja linkittää visioon. Tällä hetkellä strategiassa on lähinnä ylätason tavoitteita ilman konkreettisia toimenpiteitä.

4. Päätavoitteet

Strategiasta puuttuvat mittarit kokonaan. Mikä on lähtötaso, mitä tavoittelemme ja miten sinne päästään?

Tavoitteiden tulisi olla numeerisia selkeästi mitattavia, esim. että tietty prosenttiosuus lukiolaisista kirjoittaa matematiikan.

Strategia on myös ehdottomasti kytkettävä kansainväliseen toimintaympäristöön ja osaamiskeskusteluun globaalissa merkityksessä. Suomi haluaa olla kokoaan suurempi ilmastotavoitteiden toteuttaja, myös kansainvälisesti. Nyt tämä aspekti ei näy strategiassa lainkaan. Lisäksi:

• Kytkös jatkuvan oppimisen toimenpiteisiin puuttuu
• Kytkös ammatilliseen koulutukseen puuttuu
• Kytkös työelämään hiilineutraalisuustavoitteiden ratkaisijana ja ilmastotavoitteiden toteuttajana puuttuu.

Oikea LUMA -osaaminen tukee Suomen kilpailukykyä.

Strategian yksi tavoite on, että opetus on laadukasta eri asteilla. Tämä tulisi pilkkoa opintoasteiden mukaan:

1. Varhaiskasvatus
2. Perusaste
3. Toinen aste (lukio ja ammatillinen koulutus)
4. Korkeakoulutus (myös kytkös tekniikan alojen koulutusohjelmiin)
5. Jatkuva oppiminen

Ratkaisumallit on rakennettava perustuen jokaiseen asteeseen.

 5. Strategian seuranta

Kappale ei käsittele strategian seurantaa vaan toimeenpanoa. Tulisi ensin määritellä tavoitteet ja toimenpiteet, jonka jälkeen seuranta.

Kokonaisuudessaan luonnos tulee palauttaa valmisteluun ja koota valmisteluryhmä, jossa on mukana eri sidosryhmien (valtionhallinto, opetusala, työelämä) edustajat. Nyt näiden tahojen asiantuntemusta ei ole valmistelussa hyödynnetty lainkaan.

 

Minna Etu-Seppälä
Johtaja, Työelämä