Kemianteollisuuden lausunto keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta

Lausuntopyyntö VN/16951/2020, lausunto annettu 14.1.2022 ympäristöministeriölle

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta.

Yleistä
Kemianteollisuus pitää tärkeänä järjestelmällistä työtä ilmastoasioiden edistämiseksi. Ilmastoasiat koskevat yhteiskunnassa kaikkia toimialoja, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen on usein haastavaa. Lainsäädäntö laadittaessa ja toimenpiteitä pohtiessa onkin kriittistä pystyä edistämään ilmastotavoitteita kustannustehokkaasti ilman että vaarannetaan jonkin sektorin edellytyksiä seurata ilmastotiekarttojen viitoittamaa polkua kohti ilmastoneutraaliutta. 

Kemianteollisuus haluaa olla vuoteen 2045 mennessä hiilineutraali. Tähän pyritään sekä hiilijalanjälkeä pienentämällä että hiilikädenjälkeä kasvattamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa oman toiminnan hiilijalanjäljen eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentämistä nykyisestä 5,7 milj. tonnin tasosta lähelle nollaa, sekä hiilikädenjäljen kasvattamista eli asiakkaiden päästöä pienentävien tuotteiden ja ratkaisujen tuottamista. Kemianteollisuuden tuotteiden potentiaalinen ilmastohyöty on selvityksien arvioiden perusteella jopa suuruusluokkaa 26 milj. t CO₂ tulevaisuudessa. Tässä uusilla raaka-aineilla, teknologioilla, innovaatioilla ja kiertotaloudella on merkittävä rooli.

Kemianteollisuus pitää tärkeänä, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) on ajan tasaisesti linjassa ilmastotavoitteiden ja erityisesti toimialojen ilmastotiekarttojen kanssa.

 

Liikenne
Suomessa on pitkät etäisyydet. Lisäksi vientiteollisuuden päämarkkinat sijaitsevat tyypillisesti kaukana Suomesta, jolloin riippuvaisuus merikuljetuksista ja talvimerenkulusta korostuu. Liikenteeseen kohdistettavien ohjauskeinojen vaikutukset teollisuuden kustannuksiin tulisikin arvioida huolella. Suomessa on esimerkiksi jo nyt yksi Euroopan kireimmistä dieselverotasoista.

KAISU-suunnitelma ei näyttäisi myöskään huomiovan riittävällä tavalla sitä, että fit for 55 -paketissa on jo tulossa useita meriliikenteeseen ja maatieliikenteeseen kohdistuvia ohjauskeinoja. Etenkin kansallinen liikenteen päästökaupan valmistelu tulisi unohtaa, koska vastaavaa järjestelmää valmistellaan jo EU-tasolla. Yksipuolinen kansallinen tieliikenteen päästökauppajärjestelmä kasvattaisi logistista takamatkaa muihin maihin nähden ja ei eroaisi käytännössä juurikaan kansallisesta lisäverosta.

Kemianteollisuuden mielestä KAISU:ssa tulisi esittää keinoja, joilla voitaisiin varmistaa vientiteollisuuden kilpailukykyiset kuljetukset ja samalla teollisuuden kyky tuottaa ilmastoratkaisuja ja kädenjälkeä globaalisti samalla, kun kansallista kunnianhimoa kasvatetaan.

 

Teollisuuden ohjauskeinoista
Kemianteollisuuden mielestä on hyvä, että KAISU:ssa on tuotu esille teollisuuden sähköistämisen tuki ja Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus, jotka ovat tärkeitä teollisuuspoliittisia toimija ja oleellisia myös kemianteollisuuden hiilineutraalisuustavoitteen toteutumiselle. Nämä ohjauskeinot ovat kuitenkin väliaikaisia, joten niiden jatkaminen on tulevaisuuden investointien kannalta tärkeää.

Investointien toteutumisten kannalta on myös oleellista, että luvitusprosessit ovat sujuvat ja kunnossa. Nyt nähtävissä olevan kehityksen valossa on olemassa riski, että suomalaisen ympäristöluvituskäytäntö ei sisällä kokonaisvaltaista arviointia, jossa huomioidaan investointien hyödyt mm. globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen näkökulmasta.

Suomalaiset yritykset kamppailevat globaaleilla markkinoilla ja useissa kovimmissa kilpailijamaissa on lähes poikkeuksetta käytössä edellä mainitun kaltaisia vero ja tukielementtejä, sekä luvituskäytäntöjä joilla tähdätään ilmastomyönteisen teollisuuden elinvoimaisuuteen ja kasvuun.

 

Muuta
KAISU:ssa on arvioitu hieman myös taloudellisia vaikutuksia, sekä vaikutuksia vientiin. Kyseiset arviot ovat kuitenkin vaikeaselkoisia ja suppeita. Lisäksi vaikutuksia ja riskejä kädenjälkipotentiaaliin ei arvioida millään tavalla. Kemianteollisuuden mielestä olisi tärkeä arvioida paremmin kyseisiä vaikutuksia ja huomioida erityisesti vaikutus vientiteollisuuden kädenjälkipotentiaaliin kansallista ilmastopolitiikkaa suunniteltaessa. 

Kemianteollisuus suhtautuu myönteisesti päästökauppa- ja LULUCF-joustojen käyttöön täysimääräisenä.

Tuomas Tikka
Kemianteollisuus ry