Hallitusohjelma auttamassa suomalaista teollisuutta säilyttämään kilpailukykynsä globaalissa markkinassa – se on lopulta koko Suomen etu

– Tuli se sieltä, hallitusohjelmaneuvotteluja vetänyt Petteri Orpo sanoi viime viikon torstaina, kun pitkälle toista kuukautta kestäneiden neuvotteluiden viimeinenkin pöytä oli saatu kiinni ja yhteinen sävel puheenjohtajanelikon kanssa löytynyt.

Uuden hallituksen perusta oli luotu.

Perjantaina julkaistiin Orpo I:n hallitusohjelma, joka kantaa nimeä Vahva ja välittävä Suomi. Ohjelma on nimensä veroinen. Se sisältää useita suomalaisen teollisuuden ja koko yrityskentän toimintaedellytyksiä parantavia uudistuksia. Uudistukset ovat välttämättömiä etenkin globaalissa kilpailussa toimiville yrityksille.

Isossa kuvassa hallitusohjelma on teollisuus- ja yritysmyönteinen. Niin sen pitääkin olla. Isoissa kilpailijamaissa, kuten Saksassa ja Yhdysvalloissa, valtionjohto on ymmärtänyt teollisuuden merkityksen hyvinvoinnin perustana, mikä on johtanut ennennäkemättömän vahvaan oman vihreän teollisuuden tukemiseen. Tällä maat pyrkivät varmistamaan, että tärkeät, uuden sukupolven teknologiset innovaatiot ja investoinnit syntyvät ja pysyvät omalla maaperällä. Suomessa olisikin syytä laajasti herätä tähän kehitykseen ja varmistaa, että teollisuudella on täällä jatkossakin kilpailukykyinen toimintaympäristö.

Voi todeta, että onneksi uusi hallitusohjelma antaa paljon eväitä positiiviseen toimintaympäristön kehitykseen. Ohjelmassa on kiinnitetty huomiota puhtaan energian hintaan, työvoiman ja osaajien saatavuuteen, teollisuuden uudistumiseen mm. varmistamalla TKI-rahoituksen nostaminen ja luomalla kansallinen toimintamalli suurien investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Jälkimmäiseen asiaan täsmälääkettä ovat sujuvat viranomais- ja luvitusprosessit sekä nopeutetut käsittelyajat. Suomeen on suunnitteilla ennennäkemättömän paljon puhtaan energian investointeja, ja hallituksen toimilla – toteutuessaan – isojen investointien saaminen Suomen maaperälle on todennäköisempää. Se toisi paljon työtä, verotuloja ja hyvinvointia.

Oma iso kokonaisuutensa ovat työelämää kohentavat rakenneuudistukset, jotka muodostavat Suomen kilpailukykyä tukevan paketin. Kilpailukykyinen toimintaympäristö vaatii ennakoitavuutta ja asiakastoimitusten varmuutta. Toisin sanoen: jos asiakas ei voi olla varma, saako se luvatut toimitukset sovitusti, voi asiakas päätyä etsimään tuotteensa muualta, esimerkiksi toisesta maasta, jotta asiakas voi toimittaa lopputuotteet omille asiakkailleen ajallaan. Jos Suomessa operoivat yritykset joutuvat jatkuvasti hankaluuksiin tuotantonsa ja aikataulujensa kanssa, koko maan maine luotettavana toimintaympäristönä kärsii. Lopputuloksen voi helposti päätellä. Ensin lähtevät tilaukset, sitten tuotanto. Jos vientitulot laskevat, se vaikuttaa suoraan ja välillisesti suomalaisten hyvinvointiin. Siksi oli niin tärkeää, että työrauhajärjestelmää uudistetaan. Nykyinen työrauhajärjestelmä on vuodelta 1946.

Paikallinen sopiminen on edelleen paikallista sopimista, ja sen edistäminen kaikilla sopimustasoilla – myös järjestäytymättömien yritysten osalta – edesauttaa Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä.

Yritysten kynnystä työllistää on helpotettu, kun vuoden pituisten määräaikaisten työsuhteiden tekemistä on helpotettu. Määräaikaisuudet myös usein avaavat väyliä toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutoksilla kannustetaan työntekoon, mikä edesauttaa työllisyysasteen nostoa. Se on hyvin tärkeää julkisten talouden tervehdyttämiseksi ja myös helpottaa yritysten työvoimapulaa.

Työvoimapulan lisäksi Suomessa on pula osaamisesta. Osaamistason lasku herättää kasvavaa huolta kemianteollisuuden yrityksissä. On tärkeää, että hallitusohjemassa perusopetukseen halutaan lisäpanostuksia ja samalla halutaan selvittää, miten osaamistaso saadaan jälleen nousuun. Teollisuus tarvitsee tulevina vuosikymmeninä paljon osaajia toteuttamaan siirtymää kohti hiilineutraaliutta.

Suomen EU-edunvalvonta kaipaa ryhtiliikettä. Uusi hallitus aikoo tarttua tähänkin ongelmaan. Viestimme hallitukselle on, että jatkossa on syytä korostaa kokonaisvaltaista, koko EU:n agendan sisältävän lainsäädännön sekä ennakoivan lähestymistavan luomista. Tähän asti edunvalvonta on ollut liian reaktiivista. Kun Brysselissä ollaan jo säätämässä lakeja, niihin on enää vaikea vaikuttaa. Kun juna on jo liikkeellä, sen kyytiin on hankalaa hypätä. Siksi on tärkeää miettiä etukäteen kansallisia, tärkeitä teemoja, joihin Suomi haluaa vaikuttaa. Ja tehdä sitä vaikuttamista silloin, kun on vielä mahdollista – eli mahdollisimman etupainotteisesti.

Suomen toiseksi suurin vientiteollisuuden ala kemianteollisuus tervehtii myös ilolla rata- ja tieliikenneinfraan aiottuja panostuksia. Jotta tuotteet ja raaka-aineet saadaan liikkumaan meiltä maailmalle, teiden ja ratojen tulee olla kunnossa.

Nämä edellä mainitut toimet ovat kaikki vastauksia siihen, miten Suomi saadaan pidettyä hyvinvointiyhteiskuntana myös jatkossa. Se ei onnistu jatkuvalla velkaantumisella vaan innovaatioilla, investoinneilla, tuottavuuden parantamisella, toimintaympäristöstä huolehtimisella, uudistavalla teollisuusmyönteisellä politiikalla, työllisyyttä nostamalla ja kestävällä taloudenpidolla. Näin toimii vastuullinen ja Suomen hyvinvoinnista välittävä hallitus.

Paljon on hyvää, mutta on myös risuja.

On syytä olla huolissaan hallitusohjelman linjasta olla jatkamatta sähköistämisen tukea vuoden 2026 jälkeen. Suomen teollisuuden siirtymä hiilineutraaliksi toteutetaan sähköistämällä tuotanto ja tarvittavien investointien elinkaari on kymmeniä vuosia. Linjaus ei edistä tehtaiden sähköistymistä eikä sähköintensiivisten toimialojen, kuten vetysektorin kehittymistä. Myös jakeluvelvoitteesta tehty linjaus on pettymys. Uusille polttoaineratkaisuille tulee säilyttää vakaa näkymä.

Suhtaudumme kriittisesti selvitykseen itsehoitolääkkeiden vapauttamisesta myös muualla kuin apteekeissa myytäväksi. Suomessa on korkea lääketurvallisuuden ja potilasturvallisuuden taso. On elintärkeää varmistaa, että taso säilyy ja paranee. Apteekit ovat ammattitaitoisia ja vastuullisia toimijoita. Kun selvitetään, tulee selvittää perinpohjaisesti, onko muilla mahdollisilla toimijoilla vaadittavia edellytyksiä vastaavaan vastuullisuuden ja turvallisuuden tasoon.

Yhteenvetona voi todeta, että isossa kuvassa hallitusohjelma on vastuullinen ja tukee Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. Menestyvä vientiteollisuus on hyvinvoivan julkisen talouden tukijalka. Nyt ei voi kuitenkaan huokaista. Hallitus on asettanut ohjelmallaan kunnianhimoiset tavoitteet, jotka toteuttaessaan se auttaa Suomen kestävämmän taloudenpidon tielle ja turvaa Suomen ja suomalaisten pitkän aikavälin hyvinvointia.

Tiekartta on nyt olemassa. Työt päämäärän saavuttamiseksi ovat kuitenkin vasta alkaneet. Toteutus ratkaisee, ja nyt sinänsä hyvä suunnitelma tulee toteuttaa.