Luontopositiivinen ja hiilineutraali kemia
Tavoitteemme on luontopositiivinen ja hiilineutraali kemianteollisuus Suomessa vuoteen 2045 mennessä. Kemianteollisuus on kestävän tulevaisuuden keskeinen mahdollistaja.
Biodiversiteetti
Kemianteollisuus selvitti keskeisiä biodiversiteettivaikutuksiaan laajasti jäsenyritysten ja sidosryhmien kanssa keväällä 2022 minkä perusteella aiempi hiilineutraaliustavoitteemme sai biodiversiteettiin liittyvän lisän: luontopositiivinen, hiilineutraali kemia.
Koska kaikki on kemiaa ja kemiaa on kaikkialla, biodiversiteettikysymys voi helposti paisua hyvin laajaksi kemianteollisuuden kontekstissa. Yhtäältä kemianteollisuudella on harmillisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristöön, ja toisaalta ala on ratkaisujen keskiössä esimerkiksi vedenpuhdistusmenetelmien ja kiertotalouden myötä. Olemme tunnistaneet, että yleisesti kemianteollisuuden keskeisimmät vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä. Monipuolisten arvoketjujen ja tuotteiden myötä keskeisiä vaikutuksia on myös muiden päästöjen, luonnonvarojen käytön, maan- ja vesistöjenkäytön ympärillä.
Olemme asettaneet pitkän aikavälin tavoitteen luontopositiivisuudesta, ja luoneet sitä varten tiekartan. Tiekartta keskittyy meneillä olevaan vuosikymmeneen, sillä kuten ilmastotoimissa, myös luonto tarvitsee tekoja nyt. Lyhyen aikavälin tavoitteenamme on että 2025 70 % kemianteollisuuden yrityksistä olisi asettanut luontoon liittyvän tavoitteen strategiassaan. Alana olemme mukana kehittämässä kansainvälistä termistöä ja toimintatapoja mm. ISO Standardisoinnin saralla, nostamme tietoisuutta aiheesta eri forumeilla ja jaamme parhaita käytänteitä kemianteollisuuden jäsenyritysten kesken.
Hiilineutraalius
Kemianteollisuuden yritykset pyrkivät kohti hiilineutraaliutta sekä hiilijalanjälkeä pienentämällä että hiilikädenjälkeä kasvattamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa oman toiminnan hiilijalanjäljen eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentämistä. Se tarkoittaa myös hiilikädenjäljen kasvattamista asiakkaiden päästöjä pienentävillä tuotteilla ja ratkaisuilla. Tässä uusilla raaka-aineilla, teknologioilla, investoinneilla, osaajilla ja kiertotaloudella on merkittävä rooli.
Tavoite on kunnianhimoinen. Suomi tähtää hiilineutraaliksi vuonna 2035 ja hiilinegatiiviseksi pian sen jälkeen. Hallitusohjelman mukaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa laaditaan toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen, kemianteollisuuden tiekartta valmistui kesäkuussa 2020. Kemianteollisuus ottaa haasteen tosissaan. Ilman kemiaa ilmastonmuutosta ei ratkaista.
Hiilineutraaliustavoitteeseen pääseminen edellyttää, että kolme asiaa on kunnossa:
- Tarvitsemme päästötöntä, toimitusvarmaa ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa. Tarvitsemme sitä paljon.
- On ratkaisevaa, että lupaaviksi todetut innovaatiot saadaan käyttöön ja skaalataan täyteen vientipotentiaaliinsa. Tämä edellyttää innovaatiorahoitusta erityisesti pilotointi- ja demonstrointihankkeisiin.
- Tarvitsemme osaajia, jotka kehittävät ja luovat uusia ratkaisuja. Näitä kykyjä emme löydä pelkästään Suomesta, vaan tarvitsemme myös kansainvälisiä huippuja.
Bio- ja kiertotalous
Bio- ja kiertotalous ovat kemianteollisuudessa keskeisiä keinoja hiilineutraalisuuden saavuttamisessa. Uusien raaka-aineiden kehittäminen sekä sivuvirtojen ja kierrätysraaka-aineiden käyttö vähentävät merkittävästi tuotannon hiilijalanjälkeä. Materiaalit (erityisesti hiili) on tärkeää pitää kierrossa mahdollisimman pitkään. Kemianteollisuuden ajattelun mukaan ei ole olemassa jätteitä, vaan pelkkiä raaka-aineita.
Luontopositiivisuus
Luontopositiivisuus tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden vähenemisen kääntämistä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Käytännön kehitystyö on sidottu kemianteollisuuden omaehtoiseen Responsible Care -vastuullisuusohjelmaan, jonka tuloksista on jo entuudestaan vaikuttavaa näyttöä.
Kemianteollisuuden yrityksissä luonnon monimuotoisuus otetaan osaksi päätöksentekoa ja johtamista. Esimerkiksi investointisuunnitelmissa yritykset ottavat luonnon monimuotoisuuden huomioon. Selvityksiä tehtäessä tarkastetaan myös vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ja toimitaan se huomioiden.
2045 on lähempänä kuin kuvitellaan
Tämä vuosikymmen ratkaisee, toteutuuko tavoite luontopositiivisesta ja hiilineutraalista kemianteollisuudesta 2045. Näiden vuosien aikana tehdään innovaatiot ja päätökset investoinneista, jotka voivat mahdollistaa tavoitteen toteutumisen.
Parikymmentä vuotta on lyhyempi aika kuin uskotaan. Se vastaa vain yhtä investointisykliä, kahta innovaatiosykliä tai viittä huoltosykliä. Karkeasti, kuluvien kymmenen vuoden aikana pitäisi siis luoda ratkaisut, jotka tämän vuosikymmenen aikana kiihdytetään täyteen potentiaaliinsa, koska energiaintensiivisessä teollisuudessa päästövähennykset näkyvät viiveellä.
Toteutetut selvitykset
Olemme selvittäneet, miten pääsemme tavoitteeseemme. Osa työtä on selvitys tarvittavista teknologioista, eli tiekartta hiilineutraalisuuteen. Selvitys on kaksivaiheinen. Tammikuussa 2020 julkaistu vaihe 1 sisältää kattavan analyysin Suomen kemianteollisuuden lähtötilanteesta ja erilaisista mahdollisista teknologioista päästöjen vähentämiseen. Työ on rakennettu kolmen eri skenaarion ympärille. Skenaarioissa on tarkasteltu mm. energiantarpeita, teknologisten ratkaisujen kypsyyttä ja kannattavuutta sekä investointitarpeita.
Keväällä 2020 julkaistussa tiekartassa mukaan skenaarioihin otettiin energia- ja prosessipäästöjen lisäksi kemianteollisuuden raaka-ainevirrat ja niiden hiilijalanjälki. Samalla selvitettiin Suomen kemianteollisuuden tuotteiden vientipotentiaalia ja kädenjälkeä, eli tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä. Lopputuloksena luotiin yhdessä jäsenyritysten kanssa työkalupakki päästöjen vähentämiseksi, joka viitoittaa tietä kohti hiilineutraalisuutta kemianteollisuuden eri alojen näkökulmasta.
Kemianteollisuus ry selvitti yhdessä Aalto-yliopiston kanssa niitä strategisia kyvykkyyksiä ja menestystekijöitä, joita ala tarvitsee hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Hyvällä johtamisella ja johtamisen prosesseilla on mahdollista luoda muutokselle ja uuden luomiselle suosiollinen yrityskulttuuri, jossa jokainen yksikkö ja työntekijä kantaa oman osansa vastuullisuuskehityksestä. Tarvitaan monenlaisia ja monialaisia osaajia.
Hiilineutraaliuteen tarvittavat strategiset kyvykkyydet voidaan tulosten perusteella jakaa kuuteen ryhmään, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään: johtajuus, johtamisen prosessit, yrityskulttuuri, osaaminen monilta aloilta, innovointi ja liiketoimintaympäristöön vaikuttaminen.
Tutkimus toteutettiin tammi-maaliskuussa 2021 kyselyn ja kahden haastattelukierroksen muodossa yhteistyössä Kemianteollisuus ry:n jäsenyritysten kanssa. Tutkimusten tulosten perusteella yrityksille luotiin kehittymisen avuksi 25 väittämän itsearviointityökalu, jonka kautta yrityksen tämänhetkinen kyvykkyystilanne on nopeasti kartoitettavissa yleisellä tasolla.
Kemianteollisuus ry:n 14.4.2021 julkaisema kirjanen Hiili haltuun summaa ja esittelee sekä tehtyjä että tulevia toimenpiteitä, joilla hiilineutraalisuustavoite pyritään saavuttamaan. Kirjanen on myös kutsu laajaan yhteistyöhön, jossa kaikki voivat hyötyä tavoitteessa kohti hiilineutraalisuutta.
Hiili haltuun! -kirjanen on yhteenveto vuosina 2018–2021 tehdyistä Hiilineutraali kemia -tavoitteen selvitystöistä. Yritysesimerkkien lisäksi kirjanen sisältää asiantuntija-artikkeleita siitä, mitä hiilineutraalisuus kansallisella ja systeemitasolla edellyttää.
Hiili haltuun! -kirjanen peräänkuuluttaa yhteistyötä kemianteollisuuden ja koko Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Laajaa yhteistyötä tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin välillä, yritysten ja oppilaitosten välillä ja toimialojen kesken. Ennen kaikkea tarvitaan kansallinen, pitkäjänteinen teollisuusstrategia kohti hiilineutraalisuutta. Kemianteollisuus on vahvasti mukana.
