Hyppää sisältöön

Ammatinvalinta on edelleen Suomessa sukupuolittunutta – tarvitsemme lisää myös naispuolisia esimerkkejä teollisuuteen

Tänään vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Päivä on täällä Suomessakin tärkeä muistutus siitä, että vaikka meillä Suomessa mahdollisuuksien tasa-arvoon liittyvät asiat ovatkin jo suhteessa pitkällä, olemme esimerkiksi ammatinvalintaan liittyen kuitenkin takamatkalla. Suomessa on- yllättävää kyllä – Euroopankin tasolla melko sukupuolittunut ammatinvalinta. Tuoretta tutkimustietoa aiheesta tarjoaa mm. Turun yliopiston julkaisu syksyltä 2024.

Kemianteollisuus on alana vahvasti tulevaisuuteen suuntautunut sekä sitoutunut olemaan hiilineutraali ja luontopositiivinen teollisuuden ala vuoteen 2045 mennessä. Kemian mahdollisuudet ovat rajattomat. Tämä tarkoittaa kunnianhimoisia ilmasto- ja ympäristötavoitteita yritysten tasolla, ja kunnianhimoisia tavoitteita myös osaamiselle. Kemianteollisuus tarvitsee ammatillisia osaajia vaikkapa prosessinhoitajan ja laborantin töihin, insinöörejä vastaamaan alati kehittyvästä tuotannosta ja kemistejä ja luonnontieteiden tohtoreita innovoimaan vaikkapa uusia rokotteita tai pakkausmateriaaliratkaisuja. Maailmanpelastushommissa pääsee aidosti vaikuttamaan siihen, miltä maailma näyttää tulevaisuudessa.

Osaajia ei alalla kuitenkaan ole tarpeeksi, ja lisäksi olemme teollisuutena kantaneet huolta suomalaisen luonnontieteellis-matemaattisen (LUMA) osaamisen laskevasta trendistä. Toivoisimme kovasti, että yksikään nuori ei ainakaan valitsisi itseltään mahdollisuuksia pois, vaan valitsisi laajasti matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja muita luonnontieteitä, sillä ne ovat oikeastaan ainoa tie teollisuuden työtehtäviin.

”Tarvitsemme ehdottomasti lisää naispuolisia esimerkkejä osoittamaan suuntaa nuorille naisille: ei meillä ole naisten tai miesten töitä – meillä on kaikille tosi mielenkiintoisia töitä!”

Anni Siltanen, johtava asiantuntija

Toivoisimme myös, että yhä useampi matemaattis-luonnontieteellisesti suuntautunut nuori nainen valitsisi alan ammatilliset tai korkeakouluopinnot ja työllistyisi teollisuuteen. Työtehtävät eivät tietenkään katso sukupuolta, mutta osaamistasokeskustelun yhteydessä nousee valitettavan usein esiin, että siinä missä pojat kokevat luonnontieteelliset alat joka tapauksessa omikseen, valitsevat matemaattisesti vahvat ja luonnontieteellisesti kiinnostuneet tytöt usein kuitenkin jonkin toisen alan. Tarvitsemme ehdottomasti lisää naispuolisia esimerkkejä osoittamaan suuntaa nuorille naisille: ei meillä ole naisten tai miesten töitä – meillä on kaikille tosi mielenkiintoisia töitä!

Mitä siis pitäisi tapahtua, jotta useampi nuori nainen kiinnostuisi lähtemään LUMA -aloille ja teollisuuteen? Ainakin kaksi asiaa: opinto-ohjaajien tulisi vielä vahvemmin ohjata myös tyttöjä opiskelemaan LUMA-aloja. Opettajien tulisi vielä vahvemmin löytää ne kaikkein kyvykkäimmät opiskelijat, ja ennakkoluulottomasti kannustaa oppimaan lisää ja haastamaan itseään, myös ammatinvalinnan suhteen. Kolmanneksi, meidän teollisuudessa tulisi vielä voimakkaammin nostaa rohkeasti kaikenlaisia teollisuuden osaajia ja heidän taustojaan. Muutosta tehdään esimerkin kautta.

Hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää ihan kaikille!