Anne Koistinen: Sähköistyvä opetus
Päivittyneet opetussuunnitelmat, sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset ja piirtoheittimet yliopistossa. Tänä syksynä sähköinen opetus on puhuttanut peruskouluista yliopistoihin. Onko jatkuva sähköisyyden lisääminen hyödyllistä vai onko digitalisaatiosta tullut itseisarvo?
Sähköisyys ja erilaiset teknologiat ovat nuorille tutumpia kuin koskaan. Digitalisaatio terminä voikin kuulostaa peruskoulu- ja lukioikäisille jopa erikoiselta. Onhan erilaiset ruudut, teknologiat ja internetyhteys olleet osa elämää käytännössä aina. Ei anneta tämän kuitenkaan hämätä.
Digitalisaation mahdollisuudet eivät rajoitu pelkkään arkiseen internetsurffailuun, johon monen nuoren läppäreiden ja kännyköiden käyttö kuitenkin rajoittuu. Jo varsin yksinkertaisetkin IT-taidot vaativat harjoittelua, minkä olen huomannut omissa opinnoissani ja muutamissa assaroinneissani. Excel-taidot eivät parane somea ja sovelluksia selaamalla. Tarvitaan myös aktiivisempaa ja tavoitteellisempaa toimintaa, harjoittelun myötä syntyvää ymmärrystä.
Valitettavasti kuitenkin tuntuu, että sähköisyydestä on tulossa väärällä tavalla itseisarvo. Opintomateriaalit ja kynä-paperi-vastaukset vaihdetaan sellaisenaan sähköisiin tai pelataan erilaisia tietovisoja. Monia asioita voi havainnollistaa animaatioin ja videoin, mutta liiallinen kikkailu voi tehdä opetustilanteesta sekavan, jolloin aiheen punainen lanka katoaa. Toisena sähköisyyden ääripäänä pidän passivoivia ”kalvosulkeisia”, joiden taakse on helppo piiloutua sähköisyyden varjolla.
Digitalisaatio vaan tulee mahdollistamaan uusia toimintatapoja kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi tällä hetkellä puhutaan teollisesta internetistä sekä erilaisista palveluista ja liiketoimintamalleista. Kemianteollisuudessa nämä voisivat olla parempaa prosessien ohjausta, laatua ja turvallisuutta. Parhaimmillaan digitalisaatio tarkoittaa käytännössä sujuvampaa elämää niin yrittäjän, työntekijän kuin kuluttajankin näkökulmasta.
Digitalisaatio tuo varmasti paljon uusia mahdollisuuksia. Mutta mahdollistetaan ensin digitalisaatio, antamalla aivoillemme mahdollisuus oppia ja ymmärtää. Jos sekä vapaa-aika että opetus ovat nopeatempoista ja pintapuolista ruutujen selailua ja moniajoa, milloin kehittyy keskittymiskyky, pitkäjänteisyys ja luovuus?
