Anni Siltanen: Korkeakoulutuksen resurssit kohdalleen!
Korkeakouluvision rahoitusmalli tuli lausunnolle muutama viikko sitten. Kemianteollisuus ry:n näkökulmasta malli oli kehittynyt sangen positiiviseen suuntaan.
Korkeakoulupoliittisesti Kemianteollisuus ry:lle on uudessa rahoitusmalliehdotuksessa tärkeää erityisesti muutama asia: haluamme, että sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen perustehtävät säilyvät erillään, että jatkuvalle oppimiselle taataan riittävästi rahoitusta, että korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja profilointiin panostetaan edelleen ja että työelämän palautteesta tulisi ammattikorkeakouluille selkeä rahoituskriteeri.
Juuri näitä asioita pidämme tärkeinä siksi, että kannamme huolta tulevaisuuden osaajista ja sitä kautta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Meille on tärkeää, että yliopistot vastaisuudessakin toteuttavat perustehtäväänsä; tutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa opetusta. Ammattikorkeakoulujen perustehtävä on pääasiassa tuottaa työelämälähtöistä osaamista. Selkeimmin tämä näyttäytyy meillä vaikkapa siten, että AMK-insinöörit työllistyvät tyypillisesti käytännönläheisesti tuotannon johtotehtäviin, yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneet esimerkiksi tutkimus- ja kehitystehtäviin. Tämä malli palvelee teollisuutta parhaiten, emmekä siten kannata ammattikorkeakouluille tutkimuksellisempaa painotusta myöskään tulevaisuudessa.
Tutkimus- ja osaamisintensiivisen kemianteollisuuden alan uudistumisen ja kasvun kannalta on oleellista, että korkeakoulutuksen rahoitusmalli antaa tilaa joustavalle ja jatkuvalle osaamisen kehittämiselle. Oleellista on kuitenkin säilyttää myös tutkintoon tähtäävä koulutus. Suoritettu tutkinto on työelämälle tärkeä osaamisen mittari. Erittäin tärkeänä pidämme myös, että korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja profiloitumisen merkitys korostuu rahoituskriteeristössä. Voimavarojen keskittäminen parhaille yksiköille on tärkeää.
Osaamisen ennakointi on työelämän murroksesta johtuen jatkossa entistä haastavampaa. Opiskelijoiden laadullista työllistymistä tulisikin aktiivisesti seurata ja mahdollisuuksia aktiivisesti kehittää työelämältä saadun palautteen keinoin. Korkeakoulujen tulisi entistä enemmän panostaa strategisiin valintoihin ja selkeään, työelämälle oleelliseen profiloitumiseen omalla alallaan.
Suomen kokoisessa pienessä maassa voimavarojen hajauttaminen on resurssien tuhlaamista.
