Anni Siltanen: Osaaminen nousuun budjettiriihessä!
Viime viikolla julkaistu Kemianteollisuuden talouskatsaus puhui karua kieltä: vaikka suhdanne näyttää paremmalta, pohtivat yritykset etenkin osaajapulan vaikutusta tulevaisuuden kasvuun. Osaavan työvoiman puute näyttäytyy merkittävänä kasvun esteenä jo 60% kemian alan yrityksistä. Kemianteollisuudella onkin hallituksen budjettiriiheen selkeä viesti: panostus osaamiseen on samalla suora panostus Suomen kilpailukykyyn.
Kemianteollisuuden talouskatsaus 2.9.2021
Haluamme nostaa neljä kilpailukyvyn kannalta oleellista osaamisasiaa, joihin hallituksen olisi riihessä syytä kiinnittää huomiota. Haemme budjetin kohdennuksia, emme missään nimessä velkarahalla tehtyjä lisäyksiä.
1) Ammatillisen koulutuksen rahoitus pysyväksi.
Ammatillinen koulutus on viime vuodet ollut jatkuvan muutoksen kohteena. Reformi on ainakin yritysten näkökulmasta vielä kesken, eikä oppilaitosten ja työelämän yhteistyö toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Osaamisen taso huolettaa lähes kaikissa jäsenyrityksissämme. Oppivelvollisuuden laajennus ei tartu ammatillisen koulutuksen olemassa oleviin ongelmiin, vaan pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä merkittävällä vuosibudjetilla. Nyt olisikin aika tarttua ammatillisen koulutuksen ja työelämän kohtaantohaasteeseen. Parhaiten se onnistuu kohdentamalla ammatilliseen koulutukseen pysyvää, ei hankemuotoista rahoitusta. Näin saadaan koulutusta, opetusta ja yhteistyötä kehitettyä kestävistä, pitkäjänteisistä lähtökohdista.
2) Luonnontieteellis-matemaattinen osaaminen nousuun
Luonnontieteellis-matemaattisen (LUMA) osaamisen taso on ollut teollisuuden huolen aihe jo pitkään. Suomalainen kemianteollisuus haluaa olla hiilineutraali teollisuuden ala vuoteen -45 mennessä. Päästäksemme tavoitteeseen tarvitsemme osaajia. Korkeakoulutuksen lisäpaikat kannattaa kohdentaa teknillis-luonnontieteellisille aloille, teknillisten alojen ammatillisen koulutukseen tuoda lisäpanostusta luonnontieteiden opetukseen ja työelämäyhteistyöhön ja valtakunnallinen LUMA -strategia panna toimeen yhteistyössä työelämän, etenkin teollisuuden kanssa.
3) Kansainvälisille osaajille väylät auki
Pieni Suomi ei yksin pärjää. Kansainvälisten osaajien saatavuus on syystäkin puhuttanut pitkin kesää ja syksyä. Suomalainen byrokratia on osoittautunut rekrytointien esteeksi monella toimialalla, eikä näin saisi olla. Nopean viisumin mahdollisuus jokaiselle Suomeen rekrytoitavalle olisi ensimmäinen askel siihen suuntaan, että pärjäämme osaajakilpailussa mm. muille Pohjoismaille. Pitkällä tähtäimellä myös kielikoulutus, kansainvälisten koulujen mahdollisuudet ottaa vastaan opiskelijoita ja ylipäätään myös vieraskieliselle toimiva infrastruktuuri on saatava kuntoon. Yritykset tekevät tässä asiassa mielellään yhteistyötä.
4) Yrityksille paremmat lähtökohdat kouluttaa osaajia
Osaamisen taso huolettaa yrityksiä, toisaalta osaajatarve on kova. Kemianteollisuudessa toimii yrityksiä sellaisillakin aloilla (mm. akut, vety), joita mikään koulutusohjelma ei varsinkaan ammatillisella puolella suoraan palvele. Yritykset kouluttavat paljolti itse, ja jatkossa jatkuvan oppimisen hengessä varmasti vielä enemmän. Suora, helposti haettavissa oleva ja oikeasti kulut kattava ns. yhden luukun rahoitus yritysten koulutustoiminnalta kuitenkin puuttuu. Haluaisimme avata keskustelua erilaisten joustavien koulutusmallien rahoituksesta jo tässä budjettiriihessä.
Jatketaan keskustelua!
