Anni Siltanen: Suomi eurooppalaisen osaamisen huipputekijäksi!
Kansainvälinen toimintaympäristö tarkoittaa meillä kemianteollisuudessa luontevaa ja luonnollista toimintaympäristöä – viehän suuri osa jäsenyrityksistämme noin yhdeksänkymmentä prosenttia tuotannostaan Suomen rajojen ulkopuolelle.
EU:n uutta Horizon Europe puiteohjelmaa valmistellaan parhaillaan ja tavoitteena on kotiuttaa entistä enemmän TKI-rahoitusta Suomeen. TKI-toiminnan kulmakivenä on koulutus ja osaaminen ja kilpailu parhaista osaajista Euroopassa tulee kovenemaan entisestään. Globaali teollisuus tarvitsee globaalisti pätevää osaamista ja meidänkin edunvalvontamme painopisteen tulee Suomen ohella olla vahvasti EU-tason asioissa. Haluamme olla mukana EU-tason vaikuttamistyössä jo varhaisessa vaiheessa.
Koulutuspoliittiset asiat säädetään jäsenvaltiokohtaisesti, mutta huoli tulevaisuuden osaamisen tasosta ja etenkin oikeanlaisten osaajien saatavuudessa on jäsenvaltioissa kyllä yhteinen. Tämän oivalsimme viimeistään, kun Kemianteollisuus ry:n Osaamis-, Vetovoima ja Innovaatio -tiimillä kävimme tapaamassa osaamiseen ja koulutukseen liittyviä sidosryhmiä sekä päättäjiä muun muassa Euroopan parlamentissa ja kansainvälisissä järjestöissä kuluvalla viikolla Brysselissä. Tulevaisuuden työelämä ja siihen liittyvä osaajien saatavuuden varmistaminen sekä osaamistason kohtaavuus puhuttaa kovasti myös EU-tasolla. Erityisesti kemian- ja muun vientiteollisuuden aloja koskettaa huoli luonnontieteellis- matemaattisen osaamisen tason laskusta. Vihdoin on viitteitä siitä, että myös Euroopan Komissio saattaa tarttua huolen aiheeseen. Apuna siinä voivat toimia myös yritykset nostamalla julkista keskustelua omia osaajatarpeitaan koskien. Tarvitsemme yhteisiä tavoitteita ja hankkeita varmistamaan, että meillä tulevaisuudessakin on eurooppalaista huippuosaamista: insinöörejä kehittämässä tuotannon prosesseja, tohtoreita tutkimassa katalyytteja, ammatillisen puolen osaajia huolehtimassa tuotteiden valmistuksesta.
Suomi on monessa suhteessa eurooppalaisella tasolla osaamisen ja koulutuksen mallimaa. Meillä on edelleen hyvä maine, josta olisikin syytä ottaa kaikki irti nyt, kun Suomi valmistautuu EU:n puheenjohtajuuskauteen syksyllä 2019. Meillä on runsaasti hyviä käytäntöjä – esimerkiksi yritysyhteistyömalleja ja ammatillisen koulutuksen uudistumiseen liittyviä joustavia polkuja tai vaikkapa turvallisuus- ja vastuullisuusajattelun viemistä oppilaitoksiin – joita kannattaisi nyt nostaa esille. Ollaan ylpeitä suomalaisesta osaamisesta, mutta myös valmiita katsomaan kotimaan rajojen ulkopuolelle ja huolehtimaan eurooppalaisesta osaamisen tulevaisuudesta!
