Autonrenkaiden uusi elämä: Suomen Rengaskierrätys tuottaa raaka-ainetta Lenkin kengänpohjiin

Vanhat autonrenkaat lähtevät uudelle matkalle Suomen Rengaskierrätys Oy:n tuottaman uusioraaka-aineen muodossa. Yksi uusimmista uusiomateriaalin sovelluksista löytyy Lenkki Oy:n suunnittelemista kengänpohjista, joissa on kolmannes renkaista valmistettua uusiomateriaalia.

Suomen Rengaskierrätyksen kautta prosessoidaan vuosittain 60 000-65 000 tonnia rengasta – käytännössä kaikki Suomen autonrenkaat. Niistä valmistetaan uusioraaka-ainetta uusiin käyttötarkoituksiin, niin jauhemaisessa kuin raemaisessa muodossa. Vanhat autonrenkaat saavat uuden elämän mm. lasten leikkikenttien, urheilukenttien ja hevosmaneesien alustoissa, suodattimina maatalouden hulevesien vedenpuhdistuksessa sekä asvalttimateriaalissa.

Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuomisen mukaan uusioraaka-aineen etuihin kuuluvat tasalaatuisuus, varma saatavuus, joustavuus, kotimaisuus ja edullisuus. Samalla lähituotanto takaa raaka-aineelle entistä pienemmän hiilijalanjäljen.

– Kierrätettävyys ja hiilijalanjäljen hallinta on monelle asiakkaalle tärkeä peruste paitsi omaa toimintaa myös esimerkiksi julkisia kilpailutuksia ajatellen, Tuominen jatkaa.

Uusiomateriaalia käytetään jo kymmenissä tuotteissa ja Suomen Rengaskierrätyksen uusioraaka-aineella voidaan korvata kumi- ja muoviteollisuudessa noin 20–70% öljypohjaisesta neitseellisestä raaka-aineesta. Suhdeluku vaihtelee tuotteen ja tuotantotavan mukaan.

– Asiakkaitamme kiinnostaa tietenkin, miten tuotteemme ominaisuudet sopivat heidän tarpeisiinsa. Uusioraaka-aineen on toimittava tuotannossa, kuten muunkin raaka-aineen, Tuominen sanoo.

Valtaosa renkaista on hyödynnetty tähän asti kokonaisina, leikkeenä tai rouheena tie- ja maanrakennustarpeisiin. Hienojakoista kumiaineista käytetään asfaltin sideaineena vähentämään rengasmelua ja lisäämään kulutuksen kestoa. Uusia käyttömahdollisuuksia selvitetään jatkuvasti erityisesti valmistavassa teollisuudessa, jotta paljon luonnonvaroja sisältävää materiaalia kyetään käyttämään mahdollisimman pitkään ja rikkaasti. Samalla taklataan myös eteen tulleita haasteita:

– Renkaan ominaishajua on joissain tapauksissa pohdittu, mutta olemme havainneet, että kumisaapasmainen aromi häviää lopputuotteesta vähitellen muutamassa päivässä, Risto Tuominen kertoo. – Lisäksi tärkeää on ollut löytää oikea sekoitussuhde, eli kuinka paljon muovia ja kumia käytetään.

Perinteikäs, kenkätehtailijoiden 50 vuotta sitten perustama Lenkki Oy kiinnostui kierrätysrenkaista, kun sitä kehitettiin kumi- ja muoviteollisuuden raaka-aineena. Lenkki lanseerasi syyskuussa 2023 Milanon Lineapelle-messuilla kengänpohjat, joiden materiaalista 30% oli Suomen Rengaskierrätyksen renkaista tuottamaa uusioraaka-ainetta.

– Meille tärkeää tässä siirtymässä oli vastuullisuus ja neitseellisten raaka-aineiden säästäminen. Oli positiivinen yllätys, miten paljon tämä vähensi myös tuotteissamme käytettyjen materiaalien hiilidioksidipäästöjä, Lenkki Oy:n toimitusjohtaja Annamaija Mäkilouko sanoo. – Kengänpohjien materiaaleista syntyy nyt 46% vähemmän hiilidioksidipäästöjä SATRA:n laskelmien mukaan. Odotamme heiltä myös vielä koko kengänpohjan valmistusprosessiin liittyviä hiilidioksidipäästölukuja.

Materiaalia on testattu niin Lenkki Oy:n omissa testauslaitteissa kuin Elastopolilla Sastamalassa, jossa sille teetettiin tuotteen vanhenemista nopeuttava uv-kestotesti.

– Isoimpia kysymyksiä olivat, saadaanko materiaalista toimiva, kestävä seos, ja sopiiko uusiomateriaali ruiskuvalukoneille, Mäkilouko sanoo. Kumpaankin saatiin vastaukseksi kyllä. – Pystymme tuottamaan näitä vastuullisempia kengänpohjia samassa mittakaavassa kuin vanhoja ja niiden hinta on samaa luokkaa.

Toistaiseksi Lenkki on valmistanut näytteitä ja koe-eriä uusista pohjista. Toimitusjohtaja Mäkilouko toivoo, että valmistus alkaisi kenkätehtailla tulevana kesänä.

– Olemme Lenkki Oy:ssä edelläkävijöitä kierrätysmateriaalin käytössä, mutta varmasti jonkin ajan päästä syntyy kilpailua, Annamaija Mäkilouko pohtii. – Itse toivon, että uusioraaka-aineiden käyttö muuttuisi pakolliseksi.

Suomen Rengaskierrätys toivoo voivansa laajentaa kiertotalouden piiriään ja löytää uusia mahdollisuuksia tuottamalleen raaka-aineelle.

– Minusta suurin haasteemme liittyy ennakkoluuloihin kierrätysmateriaalin soveltuvuudesta omaan tuotteeseen, Risto Tuominen sanoo. – Edelleen törmää ajatteluun, että kierrätetty materiaali huonontaisi tuotetta ja tekisi siitä jotenkin halpatuotteen, vaikka asia voi olla monesti toisin päin, etenkin kun yhä useammin valveutuneet kuluttajat arvostavat vastuullisuutta ja julkisissa kilpailutuksissa painotetaan kierrätystä. Uskon, että luonnonvarojen ehtyessä myös lainsäädäntö kiristyy ja uusioraaka-aineita on pakko ottaa käyttöön, Tuominen sanoo.

On toki olemassa tuoteryhmiä, joiden valmistukseen vanhat renkaat eivät sovellu, kuten elintarvikepakkaukset, lääkintähuollon välineet ja pakkaukset tai lasten lelut. Vastaavasti kuitenkin löytyy myös mahdollisuuksia, joita ei ole vielä kokeiltu. Suomen Rengaskierrätyksen mukaan uusiomateriaalia voisi hyödyntää esimerkiksi maalien, tiivisteiden, roska-astioiden, putkien tai erilaisten koneiden ja autonosien valmistuksessa.

Tuominen huomauttaa, että Suomessa uusioraaka-aineen käytössä ollaan vasta alkutaipalella. – Tutkimme jatkuvasti asiakkaidemme kanssa uusia tapoja hyödyntää uusioraaka-ainetta teollisessa tuotannossa. Se on yksi tärkeä työkalu maapallon raaka-ainevarantojen säilyttämiseksi ja vastuullisten tuotantomenetelmien luomiseksi suomalaiselle teollisuudelle.