Budjettiriihessä tuttu linja: Akuutteihin ongelmiin velkarahaa, rakenneuudistuksia ei tehty

Hallituksen budjettiriihestä jää valju maku, sillä paketista uupuvat työllisyyttä tukevat toimet ja velkaantuminen jatkuu. Lisäksi teollisuus jäi hallituksen ratkaisuissa sivustaseuraajaksi.

– Yksittäisistä asioista etenkin luvitusprosessien lisäresursoinnin puuttuminen kirpaisee. Luvitusprosesseja tulisi nopeuttaa, jotta voisimme vähentää riippuvuuttamme fossiilienergiasta mahdollisimman pian, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo. 

– Lisäksi sähkön hintaa suitsivat tuet kohdistuvat kotitalouksille. Tilanne koettelee myös teollisuusyrityksiä, ja näkymät talvelle ovat rajut. Voidaan vain toivoa, että tehtaita ei jouduta ajamaan energiakustannusten vuoksi väliaikaisesti alas, Aalto jatkaa.

Kemianteollisuus on erittäin huolestunut sähkön korkeista hinnoista markkinoilla. Tilanne voi tehtaiden alasajojen lisäksi heikentää vihreälle siirtymälle kriittisen sähköistymisen edistymistä.

 

Aiemmin linjattuun sähköistämisen tukeen ei tullut muutosta. Nykyisessä mallissa on kriittisiä puutteita. Tuen laajuus on riittämätön, tukikausi on liian lyhyt ja niiden määrä rajoitettu. Nykyisessä tilanteessa valtion tulisi tarkastella mahdollisuuksia vaikuttaa myös yritysten energiakustannuksiin. Tällä hetkellä siihen on myös annettu EU-tasolla mahdollisuuksia.

 

Hallituksen esittämä windfall-vero on väärä ratkaisu. Tämän kaltaiset verolisät siirtyvät herkästi loppukäyttäjien maksettavaksi, mikä voi nostaa sähkön hintaa hillitsemisen sijaan. Ratkaisu vaarantaa vihreän siirtymän investointeja, mikä on ristiriidassa hallituksen lausumien hiilineutraaliustavoitteiden kanssa.

 

Kemianteollisuus on tyytyväinen energiatuen, vetyhankkeiden ja akkustrategian kokonaisuuteen varattuihin määrärahoihin. Myös T&K-toiminnan rahoituksen vahvistaminen ja neljän prosentin bkt-osuustavoitteeseen sitoutuminen ovat positiivisia asioita.

Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistaminen 50 miljoonalla eurolla pysyvästi on asiaankuuluva lisäys. Kemianteollisuus on pitkään peräänkuuluttanut hankemuotoisen rahoituksen muuttamista pitkäkestoiseen rahoitukseen. Rahoitus tulisi kohdentaa opetukseen ja ns. sotealan ohessa vihreän siirtymän kannalta tärkeille osaajatarvealoille (teknilliset- ja luonnontieteelliset alat). 

Kemianteollisuus on pettynyt hallituksen tekemiin työllisyystoimiin – tai pikemminkin niiden puuttumiseen paketista. Päivähoitomaksujen alentaminen ja työmatkavähennyksen jatkaminen ovat järkevää politiikkaa. Muita työllisyyttä tukevia päätöksiä ei riihessä tehty. Keskimäärin työnteon kannustimet tulevat heikkenemään, kun huomioidaan etuuksiin tehdyt korotukset. Vuonna 2023 valtion menot ovat tuloja 10 miljardia suuremmat, mikäli tänä vuonna maksettava hyvinvointialueiden vuoden 2023 1,9 miljardin rahoituserä huomioidaan.

Budjettiriihen päätökset keskittyivätkin akuuttien ongelmien ratkaisuun, ja taloutta pidemmällä aikavälillä vahvistavat päätökset jäivät olemattomiin. Talouden vahvistaminen jää seuraavan hallituksen kontolle.

 

 

kemianteollisuus.fi 

Twitter: @Kemianteollisuu 
Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs 
Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq  

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä. 

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista ja investoimme Suomeen vuositasolla reilut miljardi euroa. 

Miten ruoka, luonnonvarat ja energia saadaan riittämään maailman kasvavalle väestölle? Puhdas vesi, uusiutuvat polttoaineet ja lääkkeet ovat kemiaa.