Carmela Kantor-Aaltonen: Korkeakoulujen profiloituminen ja tiiviimpi yhteistyö hyödyttää kaikkia
Yritysten kannalta tärkeintä on toimiva korkeakoulujärjestelmä, joka tuottaa osaavia asiantuntijoita muuttuvan työelämän tarpeisiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Yliopisto- ja korkeakouluvisio tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä puolet ikäluokasta suorittaa Suomessa korkeakoulututkinnon. Tuoreimman OECD-vertailun mukaan Suomen koulutustaso tutkinnon suorittaneiden osuuksilla mitattuna on laskenut niukasti alle OECD-maiden keskiarvon. Osaavan työvoiman saatavuus on kuitenkin ehdoton edellytys talouskasvulle. Erityisesti uuden liiketoiminnan luomisessa., keksintöjen ja innovaatioiden synnyttämisessä, korkeasti koulutetut ovat avainasemassa.
Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola kiinnitti avajaispuheessaan 4.9.2017 huomiota korkeakoulujen profiloitumiseen. Rajallisten resurssien tilanteessa hän peräänkuulutti korkeakoulujen nykyistä selkeämpää erikoistumista. Profiloituminen edellyttäisi selvempää työnjakoa yliopistojen ja korkeakoulujen kesken.
Suomessa toimii tällä hetkellä14 yliopistoa ja 23 ammattikorkeakoulua. Korkeakoulujen alueellinen merkitys on toki suuri, mutta kokonaisuuden kannalta niukkojen resurssien jakaminen pieniin yksiköihin ei ole mielekästä. OECD innovaatiopoliittisessa maa-arvioinnissa kiinnitettiin huomiota Suomessa toimiviin liian pieniin korkeakouluyksiköihin, joissa ei toiminnan kannalta ole vaadittavaa kriittistä massaa.
Menestyksekäs yhteistyö eri korkeakoulujen välillä on lisääntynyt, joista esimerkkeinä ovat Tampere 3- hanke, jossa pyritään mm. korkeakoulurajat ylittäviin tutkinto-ohjelmiin sekä LUT-konserni, jonka muodostavat Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu.
Osana OKM:n visointityötä pohditaan parhaillaan siirtymistä yhteiseen korkeakoululakiin, ja sen mahdollista vaikutusta tutkimus- ja koulutustason nostamiseen. Elinkeinoelämän kannalta on tärkeätä, että sekä ammattikorkeakoulu että yliopistotutkinnot säilyvät, sillä niille on tarvetta työelämässä. On kuitenkin tärkeätä, että elinikäisen oppimisen hengessä koulutuspolut ovat mahdollisimman joustavia ja siirtyminen ammatillisesta tutkinnosta korkeakouluihin sekä korkeakoulusta toiseen tehdään mahdollisimman joustavaksi.
Yritysten kannalta tärkeintä on toimiva korkeakoulujärjestelmä, joka tuottaa osaavia asiantuntijoita muuttuvan työelämän tarpeisiin. Pienessä maassa resurssien jakaminen liian pieniin yksiköihin ei tuota sitä osaamista mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Yhteistyön tiivistäminen korkeakoulujen välillä sekä selkeämpi työnjako on kaikkien kannalta parempi vaihtoehto.
