Carmela Kantor-Aaltonen: SHOKeista saadut hyvät tulokset ja käytännöt kannattaa nyt hyödyntää
Tänään 18.5.2016 ilmestyneessä SHOK -johtoryhmän raportissa tarkastellaan SHOKien nykytilaa ja ehdotetaan toimenpiteitä toiminnan edistämiseksi. Nyt on tärkeää keskittää painopiste yritysten omaan rahoitukseen ja kansainvälisiin verkostoihin. Keskeisissä kärkihankkeissa kemialla on merkittävä rooli.
Investointeja tutkimukseen ja uusia kasvualoja
Strategisen huippuosaamisen keskittymät eli SHOKit perustettiin Tutkimus- ja innovaationeuvoston tavoitteiden mukaisesti edistämään yritysvetoisen yksityisen -ja julkisen sektorin tutkimustoiminnan investointeja, kansallisten kasvukärkien vahvistamista sekä uusien kasvualojen synnyttämistä.
Vuosina 2008-2011 perustettiin kuusi yhtiötä johtamaan SHOK-toimintaa: CLEEN Oy, DIGILE Oy, FIBIC Oy, FIMECC Oy, RYM Oy ja SalWE Oy. Sittemmin näistä CLEEN OY ja FIBIC Oy ovat yhdistyneet CLIC Innovation Oy:ksi (2015), ja FIMECC Oy ja DIGILE Oy ovat yhdistymässä kesällä 2016. RYM Oy:n toiminta on päätetty lopettaa.
Kansainvälinen paneeli arvioi SHOKeja ensimmäisen kerran jo vuoden 2013 alussa. Tämän lisäksi TEMin nimeämä SHOK -johtoryhmä esitti suosituksia toiminnan kehittämiseksi vuonna 2014. SHOKeille korvamerkitty Tekes-rahoitus lakkautettiin 1.1.2016 .
Kemia vahvasti mukana
Tänään ilmestyneessä SHOK -johtoryhmän raportissa tarkastellaan SHOKien nykytilaa ja ehdotetaan toimenpiteitä toiminnan edistämiseksi.
Kemianteollisuuden näkökulmasta SHOKien painopistealueet biotalous, puhtaat ratkaisut, digitalisaatio ja terveysala (BHDC -strategia) ovat keskeisiä kärkihankkeita, joissa kemialla on merkittävä rooli. Kemianteollisuuden yritykset ovat osaltaan sitoutuneet näiden PPP-verkostojen toimintaan ja edesauttaneet yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja erilaisen osaamisen yhdistämistä. Toiveena on, että Suomessa toimisi vuoteen 2020 mennessä 2-3 kansainvälisesti kilpailukykyistä BDHC -alueisiin keskittyvää ryhmittymää.
Painopiste yritysten omaan rahoitukseen ja kansainvälisiin verkostoihin
SHOKien toimintaa on rahoitettu pääosin kotimaisella rahoituksella. Kasvumarkkinat ovat kuitenkin useimmiten Suomen ulkopuolella. Kansainvälisen yhteistyön lisääminen olisi voinut lisätä SHOKIen ulkomaisten investointien määrää.
SHOKit ovat kehittäneet toimintamallin, jossa voidaan toteuttaa kokonaisvaltaista systeemiajattelua perustutkimuksesta kaupallistamiseen. SHOKien myötä saadut tutkimustulokset, hyvät käytännöt ja verkostot sekä yhteistyömallit pienten ja suurten yritysten ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä kannattaa hyödyntää. Toiveena ovat entistä ketterämmät rahoitusinstrumentit tutkijoiden bottom-up -ideoiden eteenpäin viemiseen. SHOKien rahoituksen pääpainon tulee kuitenkin tulevaisuudessa olla enemmän yritysten omassa rahoituksessa, EU-ohjelmissa ja muissa kansainvälisissä verkostoissa.
Lisätietoja
SHOK-johtoryhmän raportti (pdf)
