Carmela Kantor-Aaltonen: Yliopistojen perustehtävät eivät vaarannu yritysyhteistyöstä!
Perustehtävien – tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus – lisäksi yliopistojen tulisi huolehtia myös yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan. Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö toimii parhaiten innovaatioekosysteemeissä. Julkisen T&K-määrärahojen lasku on vähentänyt yhteistyötä ja rahoitus tulisikin palauttaa entiselle tasolleen.
Eduskuntaan syksyllä 2018 tuleva yliopistojen uusi rahoitusmalli tulee kasvattamaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden painoarvoa. On tärkeää, että yliopistot säilyttävät autonomiansa ja tieteentekijät vapautensa. Nämä tärkeät peruspilarit eivät vaarannu, jos yliopistot suuntaavat toimintaansa enemmän kohti yhteiskuntaa, kuten yhteistyöhön yritysten kanssa sekä relevantin osaamisen tuottamiseen työelämälle.
Yhteistyö sujuu parhaiten innovaatioekosysteemeissä − tämän tiedämme kokemuksesta
Kemianteollisuus on tutkimusintensiivinen ala, jossa yritykset panostavat vuosittain 400 milj. euroa T&K -toimintaan. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävä tutkimus on tärkeä voimavara yritysten tuotekehitykselle ja innovaatioiden synnyttämiselle.
Tehokkainta yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on ekosysteemeissä, joissa suuret ja pienet yritykset sekä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat osaamiseen ja tutkimukseen perustuvia kumppanuuksia. Suurten veturiyritysten kylkeen syntyy luontevasti verkostoja, joilla on yhteisiä tutkimus- ja innovaatiohankkeita.
Yliopistolähtöisistä ekosysteemeistä on hyvä esimerkki Lappeenrannan tekninen yliopisto (LUT), jonka kampuksella toimivat rinnakkain ammattikorkeakoulu, tiedeyliopisto ja yritykset. Yritykset hakevat yliopistokumppaninsa tutkimuksen laadun, ei sijainnin perusteella, ja kasvavissa määrin myös Suomen rajojen ulkopuolelta.
Kemianteollisuuden yritysvetoinen esimerkki on vaikkapa Orion Oyj:n Business Finlandin tuella kokoama ”Uudet toiminta- ja soveltamistavat – Tulevaisuuden kokonaisvaltaiset lääke- ja hoitomuodot” ekosysteemi. Se tähtää uusiin lääkkeisiin, laitteisiin sekä diagnostiikkaan. Ekosysteemissä ovat mukana Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot sekä Folkhälsanin tutkimuslaitos sekä useita startup- ja pk-yrityksiä.
Törmäyttämistä, kaupallistamista ja T&K-rahoitus entiselle tasolleen
Suomessa tehdään hyvää ja erinomaistakin kemianalan tutkimusta yliopistoissa, mutta sen kaupallinen hyödyntäminen ei ole kovin tehokasta. Syitä on varmasti monia, mutta on tärkeää, että opiskelijoita kannustetaan opintojen alusta asti suhtautumaan myönteisesti elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen.
Business Finlandin määrärahojen lasku on näkynyt suoraan yritysten ja yliopistojen yhteisten tutkimushankkeiden laskuna. Suomella ei ole varaa jättää hyödyntämättä yliopistoissa tehtävää arvokasta tutkimusta. Yritysten uudistuminen ja innovaatiotoiminta vaativat myös rinnalleen yliopistoissa tehtävää korkeatasoista tutkimusta. On siis kannustettava yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä palauttamalla julkinen T&K-rahoitus entiselle tasolleen ja törmäyttämällä tieteentekijöitä ja yritysihmisiä tiiviimmin toisiinsa.
(Teksti on julkaistu alunperin Uuden Suomen Innovaatio Suomi-blogisarjassa 16.10.2018)
