Energiakriisi iskee kovaa kemianteollisuuden yrityksiin – kysely: jopa viidennes yrityksistä joutuu pohtimaan irtisanomisia

Kemianteollisuuden ala kärsii energian korkeista hinnoista. Yrityksillä on vaikeuksia siirtää kohonneita kustannuksia omiin tuotteisiinsa, ja Kemianteollisuus ry:n jäsenkyselyn mukaan lomautuksia on odotettavissa aiempaa enemmän. Yritykset joutuvat todennäköisesti pohtimaan myös irtisanomisia. Kemianteollisuuden suhdannetilanne on kääntynyt laaja-alaisesti miinukselle. Käynnissä oleviin työmarkkinaneuvotteluihin tarvitaan malttia, jotta haastavat olosuhteet eivät käy ylivoimaisiksi.

Suomessa kemianteollisuuden osuus koko teollisuuden sähkön kokonaiskäytöstä on noin 18 prosenttia. Kemianteollisuuden prosessit pyörivät etenkin sähköllä ja öljytuotteilla. Vielä 2000-luvulla maakaasu oli alalla merkittävä energianlähde, mutta sen käyttö on voimakkaasti supistunut. Kemianteollisuus on omaehtoisesti tehostanut omaa energiankäyttöään vuosikymmenten aikana. Alalla sähkön osuus käytetystä energiasta on lisääntynyt merkittävästi, sillä kemianteollisuuden omat hiilineutraaliustavoitteet voidaan saavuttaa vain voimakkaan sähköistymisen kautta.

– Etenkin peruskemian ala ja muoviteollisuus ovat sähköintensiivisiä, ja koko kemianteollisuus kärsii nyt korkeasta sähkön hinnasta, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Uuden kyselymme perusteella jäsenyrityksistämme 62 prosenttia kertoi tehneensä sähkön säästötoimenpiteitä kuluvan energiakriisin aikana. Tämä on tapahtunut muun muassa oman toiminnan tehostamisena (30 prosenttia vastanneista) ja tuotannon väliaikaisena vähentämisenä (21 prosenttia vastanneista). 47 prosenttia vastanneista aikoo vähentää sähkönkäyttöään vuonna 2023.

– Kemianteollisuudessa on säästetty sähköä 3 prosenttia energiakriisin aikana. Säästö, joka on vuodessa noin 170 gigawattituntia, vastaa esimerkiksi Nurmijärven asukkaiden vuotuista sähkönkulutusta. Sähkön säästö on seitsemänkertaistanut aiempiin vuosiin verrattuna, ja koska kemianteollisuus on niin voimakkaasti optimoinut sähkönkäyttöään jo ennen kriisiä, voidaan näitä lukuja pitää merkittävinä, sanoo Aalto.

Jäsenkyselystä selviää, että kemianteollisuuden yrityksillä on vaikeuksia siirtää voimakkaasti kohonneita kustannuksia omiin tuotteisiinsa. Erityisesti peruskemian ja muoviteollisuuden yrityksissä suurin osa yrityksistä on pystynyt siirtämään kustannuksia tuotteisiinsa vain osittain.

– Kemianteollisuuden suhdannetilanne on kääntynyt laaja-alaisesti miinukselle. Kevään ja kesänkin aikana osa indikaattoreista oli vielä plussan puolella, sanoo johtava asiantuntija Sampo Pehkonen.

Kemianteollisuuden tuotantomäärät ovat olleet laskusuunnassa, ja kapasiteetin käyttöaste on alimmillaan sitten finanssikriisin. Uusien tilausten arvo on pompannut kohonneiden hintojen johdosta, mutta tilausmäärät ovat tavanomaista matalammalla tasolla.

Elinkeinoelämän keskusliiton lokakuun suhdannebarometrin mukaan kemianteollisuuden tilauskanta oli 2,3 kuukautta – mikä on matalin luku sitten vuoden 2015. Myös suhdanneodotukset ovat matalalla ja ennakoivat tuotantomäärien yhä laskevan. Positiivista on, että kemianteollisuuden yritykset arvioivat kiinteiden investointien kasvavan 2023.

– Kemianteollisuuden yritykset kamppailevat isojen haasteiden keskellä. Kohonneet kustannukset, energiakriisi ja vaikeudet toimintaketjuissa ovat hankala yhdistelmä. On suuri vaara, että yritykset joutuvat turvautumaan irtisanomisiin ja lomautuksiin sopeutuakseen olosuhteisiin ja selvitäkseen, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

– Ainoa mahdollisuus pärjätä ja menestyä ovat kyky reagoida nopeasti olosuhteisiin ja innovatiiviset ratkaisut työmarkkinapöydässä. Malttia työmarkkinoilla tarvitaan jälleen.

 

 

Lisätietoja

Kemianteollisuus ry

Toimitusjohtaja Mika Aalto,
puh. 050 438 9247, mika.aalto@kemianteollisuus.fi

Johtaja, työelämä, Minna Etu-Seppälä,
puh. 040 778 0182, minna.etu-seppala@kemianteollisuus.fi

Johtava asiantuntija, tilastot ja kansantalous, Sampo Pehkonen,
puh. 040 7634 700, sampo.pehkonen@kemianteollisuus.fi

Viestintäjohtaja Juha Vainio,
puh. 040 688 2609, juha.vainio@kemianteollisuus.fi