Eveliina Kunttu: Työelämän peruskysymyksistä on tullut joustavia käsitteitä
Työhyvinvointi, työssä viihtyminen ja työssä jaksaminen ei ole itsestään selvää kaikilla työpaikoilla. Nuorten näkökulma tulevaisuuden työelämään saattaa yllättää: toiveena kun useimmiten on vuorovaikutteinen ja viihtyisä työympäristö.
Nuorille aikuisille työelämän arkitodellisuudeksi on noussut oman hyvinvoinnin tarkkailu. Älykellot, seisomatyöpisteet ja TYKY-päivien liikuntaohjelmat ovat tuoneet terveys -ja hyvinvointiajattelun osaksi työpäivää. Työelämän peruskysymyksistä on tullut joustavia käsitteitä: työaika, työpaikka ja sairauspoissaolo eivät ole kaikille yksiselitteisiä.
Vuoden 2016 Nuorisobarometrissa kysyttiin nuorten tulevaisuuden näkymiin liittyviä kysymyksiä. Tuloksena oli, että nuoret toivovat että heillä on 35-vuotiaana, mahdollisuus tehdä kiinnostavaa työtä (99%), pysyvä työsuhde (89%) ja pysyvä parisuhde (89%). Tulokset paljastavat, että nuoret eivät odota tulevaisuutta määräaikaisten töiden jatkumossa, vaan haluavat elämäänsä vakautta ja ennustettavuutta.
Kun koulu loppuu -tutkimuksessakin (2018) todettiin, että lukiolaiset ovat stressaantuneempia tulevaisuuden suunnitelmiensa kanssa kuin koskaan aiemmin. Nuorisobarometrin 2016 mukaan nuorista naisista puolet kokevat huolta siitä, löytyykö heille töitä tulevaisuudessa. Naiset kantavat huolta myös työssä jaksamisestaan aiempaa enemmän. Henkinen jaksaminen ja puhe loppuun palamisesta 20-vuotiaana ei ole urbaani legenda vaan todellisuutta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön jonoissa.
Työelämän murroksessa syntynyt työelämän epävarmuus palvelee harvoja. Joustavuus, mukautuvuus ja nopea uusiin tilanteisiin sopeutuminen ovat uusia työelämän vaatimuksia, joita on vaikea opettaa koulussa. Vakaus, luotettavuus ja laadukas mahdollisuuksia tarjoava johtaminen ovat ehdottomia vetovoimatekijöitä myös tulevaisuuden työelämässä.