Eveliina Kunttu: Viisi havaintoa kesätyöntekijöiden turvallisuusosaamisesta
Kesäkatalyytin työtehtävät liittyvät viestinnän, vaikuttamisen ja edunvalvonnan tehtäviin. Tehtävään on kuitenkin mitoitettu laaja vapaasti suunniteltava osa. Halusin tutustua itselleni vieraaseen aiheeseen ja yhdistää kemian maailman sosiaalitieteeseen. Yhdeksi kesän teemoista nousi turvallisuus ja huoli nuorten osaajien turvallisuusosaamisesta. Tein haastattelututkimuksen kemian alan kesätyöntekijöille otsikolla: Millaista on kemianteollisuuden kesätyöntekijöiden turvallisuusosaaminen? Riittääkö se?
Tutkimushaastattelut suoritettiin kesä-heinäkuussa 2018 teemahaastatteluina. Tutkimuksessa kartoitettiin kesätyöntekijöitä mielipiteitä kysymyksin ja väittein. Tutkimukseen osallistui 9 yritystä, yhteensä 16 haastateltavaa nuorta ja 5 työnantajan edustajaa. Tavoitteena oli kartoittaa eri koulutustaustaisten nuorten käsityksiä turvallisuudesta. Keskeistä oli selvittää mitä kesätyöntekijät ajattelevat turvallisuudesta, turvallisuusosaamisesta ja työturvallisuudesta. Tässä viisi keskeistä havaintoa tutkimuksesta.
1. Koululaitos tuottaa varsin stereotyyppista osaamista
Ammatillinen koulutus antaa käytännön valmiudet työelämään, kun taas yliopisto-opinnot valmistavat asiantuntija- ja johtotehtäviin. Yliopistossa opiskelevien konkreettiset taidot eivät välittyneet haastatteluissa, mikä ei ole yllättävää teoreettisten opintojen vuoksi. Korkeakoulutetut ovat riippuvaisia muiden esimerkistä ja perehdytyksellä on iso merkitys. Perehdytyksen rooli on olennainen erityisesti korkeakoulutetuilla, sillä 6/9 korkeakoululaisesta totesi, että he toimivat kuten muutkin työpaikalla toimivat. Ammattikoululaiset taas ovat valmiimpia kertomaan omia näkemyksiään ja ajatuksiaan turvallisuuteen liittyen työpaikalla, he ovat ammattilaisia ammattilaisten joukossa. Ammattikoululaisille työpaikan perehdytyksestä saatava tieto kasautuu vanhan tiedon päälle.
2. Ammattikoululaiset ovat kiinnostuneempia tekemästään työstä ja valitsemastaan koulutusalasta
Ammattikoululaiset ovat useammin omalla alallaan kesätöissä kuin korkeakoulutetut. Alaa vaihtavat ja uudelleen ammattiin opiskelevat ovat myös määrätietoisesti sitoutuneet koulutuksen mahdollistamaan uuteen alaan. Uuden ammatin opiskelu vaatii paljon motivaatiota. Ammattikoululaiset myös tunnistavat työn vaatimukset paremmin. Omaa työympäristöä osataan lukea ja vaaran paikkoja ennakoidaan paremmin. Ammattikoululaiset myös löytävät omasta työstään konkreettisia kehittämisen kohteita. Tästä kaikesta voidaankin päätellä, että turvallisuus on osa amisten ammatti-identiteettiä.
3. Turvallisuusosaaminen on ammattitaidon merkki
Haastelluista 15/16 oli täysin samaa mieltä väitteiden; Turvallisuus on osa ammattitaitoani ja Turvallisuusosaaminen on mielestäni tärkeä työelämätaito, kanssa. Turvallisuus on keskeinen osa kemianteollisuuden yritysten arkea, ja se ei ole jäänyt kesätyöntekijöillekään epäselväksi. Arviot oman turvallisuusosaamisen tasosta ovat positiivisia ja kaikki arvioivat turvallisuusosaamisensa tason vähintään jokseenkin hyväksi. Tätä vahvistaa se, että 11/16 on sitä mieltä, että turvallisuusosaamisesta on ollut heille hyötyä työnhaussa. Näille henkilöille turvallisuutta on usein painotettu jo haastatteluvaiheessa ja turvallisuuden merkitys on tehty selväksi. Työnantajien ja yritysten vastuulle jääkin turvallisuusosaajaksi kasvattaminen tietyssä työtehtävässä. Ammattikoululaiset ovat käytännössä vahvempia turvallisuusosaajia, huolimatta siitä että korkeakoulutetut arvioivat omat taitonsa hyviksi. Ammattikoululaiset erottaa heidän antamansa spontaanit perustelut väitteelle: Pidän omaa turvallisuusosaamiseni tasoa hyvänä. Vastauksissa arvioitiin omaa osaamista ja sitä, missä on vielä kehitettävää, kun taas korkeakoulutetuista ainoastaan 5/9 edes perusteli vastaustaan.
4. Avoin keskustelukulttuuri työturvallisuuden peruskivi
Nuoret arvostavat vanhempien kollegoiden kokemusta ja vakituiset työntekijät ovat niitä, joilta pyydetään ensimmäisenä apua omaan työhön liittyen. Monilla teollisuuden aloilla työurat ovat pitkiä, niin myös kemianteollisuudessa. Tämä on tietysti upea asia: se kertoo töissä viihtymisestä ja työssä jaksamisesta. Tässä on kuitenkin myös hiljainen vaaran paikka. Turvallisuus perustuu teollisuudessa sille, että noudatetaan yhteisiä sääntöjä ja käydään aktiivista keskustelua turvallisuudesta, hiljalleen toimintatapoja parantaen. Haastatteluissa kuitenkin nousi esiin myös se, että kokeneet työntekijät voivat pitää kiinni omista käytännöistään todella tiiviisti. Esimerkiksi Lari kommentoi aihetta seuraavasti: ”Tottakai, siellä on tosi osaavia kavereita, osaamista monen vuoden takaa. Turha sitä on silleen lähtee heidän kanssa väittelemään.”
5. Turvallisuusasioihin perehdyttäminen on olennaista työpaikalla
Työnantajat käyttävät kemianteollisuudessa huomattavan määrän resursseja perehdytykseen ja koulutukseen. Tämä johtuu suurelta osin kemianteollisuuden turvallisuuskriittisyydestä, mutta vaatii työnantajilta kasvatuksellista otetta ja sitoutumista työntekijän kehittymiseen. Haastatelluista työnantajista nousi näkemys siitä, että kouluissa tulisi kasvattaa turvallisuusasennetta. Yrityksissä rakennetaan alalle spesifi osaaminen. Tällä hetkellä yliopisto-opiskelijat hankkivat myös esimerkiksi työturvallisuuskortin omakustanteisesti, voisi olla hyvä kehityskohde että jo työtä hakiessa olisi kortit suoritettu.
