Jukka Sarhimaa: Askelia yrityskohtaisuuteen
Jalkapallotermein työnantajaliitto vastaa työehtokysymyksissä pelaamisen kokonaisuudesta; valmennuksesta ja pelitavasta, puolustamisesta, pelinrakentelusta ja hyökkäyspelistä. Jäsenyritysten roolina taas on pitkälti omistajaportaana ja ”seuran” luottamusjohtona toimiminen. Pelkät TES-muutokset eivät riitä, vaan myös tähän perinteiseen työnjakoon ja toimintatapaan tulee tehdä muutoksia, mikäli yrityskohtaisuutta työsuhdeasioissa halutaan merkittävästi edistää.
Kemianteollisuuden tavoitteena on pitkään ollut siirtyminen kerran kuukaudessa palkanmaksuun alan työntekijäsopimusten mukaisten perinteisten kahden viikon palkanmaksuvälien sijasta. Viime neuvottelukierroksella jalometallialan ja veneenrakennusteollisuuden työehtosopimusta muutettiin siten, että kerran kuukaudessa palkanmaksuun siirtyminen tuli mahdolliseksi työnantajan päätöksellä. Useimpiin muihin kemianalojen työntekijöitä koskeviin työehtosopimuksiin kirjattiin lopulta sopijaliittojen yhteinen löyhä suositus kerran kuukaudessa palkanmaksuun siirtymisestä paikallisesti sopimalla.
Keväällä ryhdyimme jalkauttamaan Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton yhteistä suositusta. Yhdessä Teollisuusliiton edustajien kanssa valmistelimme yhteisen ”konsultaatiopalvelun”, jota tarjottiin Kemianteollisuuden jäsenyritysten ja niiden luottamushenkilöiden tueksi muutoksesta sopimiseen ja sen toteutukseen.
Suoruus ja avoimuus ovat valttia konsultaatiossa
Konsultoinnin työskentelyotteena oli coaching, valmentava ”bussin kuskaaminen”. Pelkistetysti pyrimme lyhyen perusasioiden läpikäynnin ja mahdollisimman suorien ja avointen kysymysten esittämisen avulla avaamaan yritysten tavoitteleman (teknisesti pienehkön, mutta henkisesti alan työntekijöille suurehkon) muutoksen tavoitteita ja siihen liittyviä huolenaiheita, haastamaan paikallisten osapuolten asenteita ja näkemyksiä sekä auttamaan sopimisen ja muutoksen toteutuksen käytännön suunnittelussa.
Toukokuun lopun ja marraskuun alun välillä olemme järjestäneet n. 35 parin tunnin konsultaatiotilaisuutta jäsenyrityksissä. Suurin osa on toteutettu etäkokouksina, mutta osaan yrityksistä olemme päässeet jalkautumaan paikan päälle.
Kokemuksemme konsultaatiotilaisuuksista ovat olleet monipuolisia ja niistä on myös ollut antoisaa vaihtaa ajatuksia pienen projektiryhmämme jäsenten kesken säännöllisissä ”tuuletuspalavereissa”. Parhaimmillaan keskustelut yrityksissä ovat olleet todella avoimia, suoria ja ratkaisuhakuisiakin. Toisinaan ne taas ovat olleet hyvin vaikeita ja jopa tuskastuttavia, mutta matkan varrelle on osunut vain muutama ”totaalinen takalukkotilanne”, joiden avaaminen tuntui kokeneellekin lukkosepälle lähes mahdottomalta tehtävältä.
Hyvä yhteistyökulttuuri rakennetaan luottamuksella ja teoilla
Projektimme myötä saimme lukuisia luottamuksellisia näköaloja meille tuttujen ja vähemmän tuttujen ihmisten välisiin keskusteluihin sekä käsitystä hyvin erilaisista neuvottelukulttuureista. Enimmäkseen virtuaalinen kiertueemme vahvisti käsitystämme siitä, että luottamus on keskeinen perusta positiiviselle yhteistyökulttuurille. Luottamuksen edellytyksenä on se, että ihmiset aidosti tuntevat toisiaan muutenkin kuin toistensa ”ikuisina vastinpareina”. Kulttuurin syntyminen ja kehittäminen taas edellyttävät luottamuksen vahvistamista käytännössä; teoin, jollaisia kaikenlaiset sopimuksetkin tietysti ovat.
Tulos tai ulos -tarkastelussa hankkeemme ei rehellisyyden nimissä ole ollut valtaisa menestys. Monista laadukkaista tilaisuuksista huolimatta emme voi sanoa päässeemme kätilöimään kovinkaan montaa uutta paikallista sopimusta kerran kuukaudessa palkanmaksuun siirtymisestä. Silti uskomme, että paikallisia asioiden lähestymistapoja pystyimme joka tapauksessa haastamaan sekä mahdollisesti jopa vahvistamaan keskinäisen kunnioituksen, avoimen keskustelun ja toisten kuuntelemisen perustaa sekä tiettyä rationaalisuuden ja analyyttisyyden vaatimusta työehtojen kehittämisessä.
