Hyppää sisältöön

Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnon finalistit valittu

Kemianteollisuuden jakaman Innovaatiopalkinnon finalistit on valittu. Neljän finalistin innovaatioihin kuuluvat uudenlainen menetelmä syövän varhaisen vaiheen tunnistamiseen, ympäristöystävällinen desinfiointiaine vedenkäsittelyyn, tehokas ja turvallinen lääke kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon ja menetelmä mineraalivillajätteen hyödyntämiseen geopolymeerien raaka-aineena.

Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnon voittaja julkaistaan ja palkinto jaetaan Kemianteollisuus ry:n Tiedefoorumissa Helsingissä 6.10.2020.

Kemianteollisuus palkitsee alan toimijoita joka toinen vuosi jaettavalla, 20 000 euron suuruisella Innovaatiopalkinnolla. Palkinnolla kannustetaan yrityksissä, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toimivia tutkimus -ja tuotekehitysryhmiä uusien kemiallisten tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Haussa on sekä suuria että pieniä innovaatioita, joilla on merkitystä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin ihmisten arkipäivässä ja teollisissa tuotantoprosesseissa. Voittajan valitsee Kemianteollisuus ry:n Innovaatiovaliokunta.

Vuoden 2020 finalistit:

Turun yliopiston Biokemian laitos / Biotekniikan osasto, NANOLEC-työryhmän uudenlainen menetelmä syövän varhaisen vaiheen tunnistamiseen

Syöpien hoidossa on olennaista havaita syöpä varhaisessa, hoitoon reagoivassa vaiheessa. Perinteiset immunomääritykset hyödyntävät syövän tunnistamisessa ainoastaan proteiiniosaa. Syövät aiheuttavat muutoksia proteiinien sokeri- eli glykaanirakenteissa, mutta ilmiötä hyödyntäviä diagnostisia menetelmiä ei ole ollut saatavilla. NANOLEC-menetelmä tuo tähän ratkaisun.

NANOLEC-menetelmässä käytetään luminoivia nanopartikkeleita, joilla pystytään herkemmin ja tehokkaammin tunnistamaan syöpä varhaisessa vaiheessa ja mahdollistetaan tehokas hoito. NANOLEC-menetelmäperiaate kehitettiin aluksi eturauhassyövän biomerkkiaineen PSA:n havaitsemiseen. Sittemmin menetelmää on ensisijaisesti hyödynnetty niillä syöpätyypeillä, joissa perinteiset biomerkkiaineet eivät kykene löytämään taudin varhaisvaiheita.

NANOLEC-menetelmä on kaupallistamisvaiheessa. Syöpädiagnostiikan maailmanlaajuinen markkina-arvo on noin 13 miljardia euroa. NANOLEC-menetelmään liittyy useita patenttihakemuksia ja julkaisuja.

Kemira: desinfiointiaine permuurahaishappo vedenpuhdistussovelluksiin

Ilmastonmuutoksen edetessä jäteveden uudelleenkäyttö lisääntyy ja turvallisille vedendesinfiointikeinoille on kasvava tarve.

Kemiran kehittämä permuurahaishappo (Performic Acid, PFA) on kloorivapaa ja biohajoava, mikä erottaa sen lähes kaikista muista saatavilla olevista desinfiointiaineista. Nopeasti reagoivasta PFA-tuotteesta jää jäljelle vain vettä, hiilidioksidia ja pieni määrä biohajoavaa muurahaishappoa. PFA:lla käsitellyn veden voi johtaa turvallisesti vesistöihin.

Vedenkäsittelyssä yleisesti käytettävät klooriin perustuvat desinfiointiaineet muodostavat haitallisia AOX-yhdisteitä, jotka hajoavat hitaasti ja rikastuvat ravintoketjussa. Markkinoilla on tarvetta ympäristölle turvallisille ja tehokkaille desinfiointiaineille.

PFA on kehitetty Kemiran suomalaisissa tutkimuskeskuksissa, ja yhteistyötä on tehty useiden yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

PFA:ta käytetään vesistöihin laskettavan puhdistetun jäteveden desinfiointiin, teollisuuden raakaveden käsittelyyn ja paperiteollisuudessa prosessien puhtaanapitoon. Näiden yhteenlaskettu markkinapotentiaali on yli neljä miljardia euroa vuodessa. PFA on käytössä Suomessa ja muualla Euroopassa yli kymmenellä jätevedenpuhdistamolla ja lukuisilla paperitehtailla.

 

Orion Pharman darolutamidi: Tehokas ja turvallinen lääke kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon

Eturauhassyöpä on maailmanlaajuisesti miesten toiseksi yleisin syöpä. Suomessa ja muissa teollisuusmaissa se on miesten yleisin syöpä. Eturauhassyövän ennuste on viimeisten vuosien aikana parantunut uusien lääkkeiden myötä. Uusia hoitoja tarvitaan, koska syöpä voi hyvän hoitojakson jälkeen muuttua hoidoille vastustuskykyiseksi. Darolutamidi vastaa tähän tarpeeseen.

Orion Pharman projektissa kehitettiin uusi, tehokas androgeenireseptorin inhibiittori kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon. Uuden rakenteen omaava kemiallisen sarjan ns. ’lähtötilanne-molekyyli’ optimointiin seulottiin kemian mallinnusosaamisella ja biokemiallisissa seulontakokeissa.  Tehokkain molekyyli darolutamidi syntyi kemiallisen rakenteen muokkauksen kautta ja jatkoi turvallisuuskokeisiin. Darolutamidi on rakenteeltaan ja profiililtaan erilainen kuin aiemmat antiandrogeenit. Se ei kulkeudu aivoihin, mikä on tärkeää haittavaikutusten välttämiseksi.

Eturauhassyövän globaali lääkemarkkina oli n. 9 miljardia USD vuonna 2018. Markkina on voimakkaassa kasvussa. Global Data ennustaa markkinan vuonna 2028 olevan jo 12,8 miljardia USD.

Darolutamidin kehitystyötä on tehty vuodesta 2014 alkaen (Faasi III tutkimukset) Bayerin kanssa, ja se sai kauppanimellä Nubeqa myyntiluvan USAssa 2019 sekä Euroopan Unionissa maaliskuussa 2020.                     

 

Keko Geopolymeerit Oy:n menetelmä mineraalivillajätteen hyödyntämiseen geopolymeerien raaka-aineena

Mineraalivillajäte on yksi suurimmista rakennus- ja purkuteollisuuden jätelajeista, jolle ei ole ollut laajamittaista hyötykäyttöä. Mineraalivillajätettä muodostuu EU:n alueella 2.5 miljoonaa tonnia vuosittain. Mineraalivillajätteen hyödyntäminen geopolymeerien raaka-aineena vähentää merkittävästi kaatopaikoille läjitettävän jätteen määrää, mikä karsii teollisuuden ja yhteiskunnan jätteiden käsittelystä syntyviä kustannuksia huomattavasti. Lisäksi geopolymeerilla voidaan korvata betonissa käytettävä sementti täysimääräisesti, mikä vähentää huomattavasti betonin aiheuttamaa hiilijalanjälkeä.

Mineraalivillajätteen geopolymerisointi perustuu pitkälti Keko Geopolymeerit Oy:n perustajan Juho Yliniemen tutkimustyöhön Oulun yliopistossa. Yritys etenee jo kaupallistamisen tiellä, mutta Oulun yliopistossa mineraalivillajätteen tutkimusta jatketaan edelleen intensiivisesti vuonna 2019 alkaneessa kolmivuotisessa EU-rahoitteisessa Wool2loop-hankkeessa.

Mineraalivillajätteiden hävityspalvelulle on runsaasti kysyntää mm. jätehuolto-, rakennus- ja purkurakennusyrityksillä ja mineraalivillatuotteiden valmistajilla.

Keko Geopolymeerit Oy investoi parhaillaan toiminnan aloittamiseen vaadittavaan kalustoon ja tekee geopolymeerimateriaalien kehitystyötä. Yritys teki vastikään Suomen suurimman geopolymeeribetonimassan Lohjan asuntomessualueella, jossa geopolymeerista valettiin autotallin lattia. Seuraavaksi yritys pilotoi ja tutkii teknologian soveltuvuutta muiden suurempien tuotteiden valmistukseen purkukohteista kerättyjä raaka-aineita hyödyntäen.

– Finalistien korkea taso ja moninaisuus osoittavat kemianalan laaja-alaisuuden. Finalistien tutkimusaiheet vaihtelevat vedenpuhdistuksesta ja jätteiden hyödyntämisestä syöpätesteihin ja -lääkkeisiin. Kaikkia yhdistää niiden tuomat ratkaisut ihmiskunnan suuriin haasteisiin, sanoo Kemianteollisuus ry:n innovaatioiden johtava asiantuntija Carmela Kantor-Aaltonen.

Katso Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnon finalistien esittelyvideo Youtubessa tästä.

 

Lisätietoja

Kemianteollisuus ry

Carmela Kantor-Aaltonen, Johtava asiantuntija, Innovaatiot, Innovaatiopalkinnon valintaraadin sihteeri, carmela.kantor-aaltonen@kemianteollisuus.fi, puh. 050 4045 166

Susanna Aaltonen, Johtaja, Viestintä, susanna.aaltonen@kemianteollisuus.fi, puh. 040 593 4221

kemianteollisuus.fi
Twitter: @Kemianteollisuu
Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs
Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq 

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista.

Kemianteollisuuteen lasketaan Suomessa kemian prosessiteollisuus, öljytuotteet sekä muut kemian tuotteet kuten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit, muovi- ja kumituotteet.

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.