Selvitys: Öljyn ja kaasun merkitys varapolttoaineena kasvamassa
Vaikka öljyn ja kaasun käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa on vähenemässä, on niiden merkitys varapolttoaineena jopa kasvamassa lähivuosina, arvioidaan Huoltovarmuuskeskuksen tilaamassa tuoreessa selvityksessä.
Huoltovarmuuskeskuksen tiedote 10.12.2021:
Huoltovarmuuskeskuksen, Öljypoolin ja maakaasujaoston AFRYltä tilaamassa selvityksessä arvioitiin fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön kehitystä vuosiin 2030 ja 2040 mennessä ja sen vaikutuksia varmuusvarastoihin. Tällä hetkellä öljyä ja kaasua varastoidaan yritysten velvoite- ja valtion varmuusvarastoihin vähintään viiden kuukauden käyttöä vastaava määrä. Hiilineutraalisuustavoitteiden ja fossiilisten polttoaineiden kustannusten nousun vuoksi fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö lämmön- ja sähköntuotannossa vähenee kovaa vauhtia. Samalla vähenee myös varastoitavien polttoaineiden määrä.
– Viiden kuukauden käyttöä vastaava varastointimäärä fossiilisten tuontipolttoaineiden osalta ei riitä jatkossa takaamaan nykyisen kaltaista huoltovarmuuden tasoa. Energiantuotannon varautumista tulisikin laajentaa huoltovarmuuden nykyisen tason varmistamiseksi tulevaisuudessa, arvioi selvityksen laatija Niklas Armila AFRYlta.
Fossiiliset tuontipolttoaineet korvautuvat energiantuotannossa erityisesti uusiutuvilla kotimaisilla polttoaineilla, muun muassa puuhakkeella. Myös kivihiilen käyttö loppuu vuoteen 2029 mennessä, mikä lisää puupolttoaineiden kysyntää. Puuhakkeelle ei ole fossiilisten polttoaineiden kaltaista varastointivelvoitetta. Sen varastoitavuus on myös merkittävästi heikompi kuin fossiilisen polttoaineiden, eikä sille kotimaisen turvetuotannon alasajon myötä ole poikkeus ja häiriötilanteissa muuta helposti varastoitavaa korvaajaa kuin ulkomaiset tuontipolttoaineet, mikäli turvetta ei jatkossa varastoida.
Selvitys suosittelee öljyn ja kaasun varastointimäärän sitomista useamman vuoden keskimääräiseen käyttöön, sillä normaalitilanteessa niiden käyttö on jatkossa hyvin vähäistä ja saattaa vaihdella vuosien välillä nykyistä enemmän. Huoltovarmuusvarautuminen olisi syytä laajentaa myös uusiutuviin polttoaineisiin. Niiden usein heikon varastoitavuuden vuoksi mahdollinen varastointi polttoaineiden logistiikkaketjujen varmistamisen lisäksi saattaisi olla järkevämpää korvata esimerkiksi varatuotantolaitoksissa käytettävällä öljyllä. Jos öljyä normaalitilanteessa ei juurikaan käytetä, tulee kiinnittää erityistä huomiota sen vaatiman logistiikan ylläpitämiseen.
– Energiahuoltovarmuutemme valtti on ollut monipuolisuus. Nyt paletti on energiamurroksen myötä kaventumassa, mikä voi korostaa fossiilisten tuontipolttoaineiden merkitystä varapolttoaineena, vähintään keskipitkällä aikavälillä. Tämän ja aiemmin julkaistun liikenteen käyttövoimia selvittäneen raportin pohjalta meillä on hyvät eväät suunnitella jatkotoimia polttoaineiden varastoinnin suhteen, arvioi Huoltovarmuuskeskuksen tuoteryhmäpäällikkö Juha Vahlsten.
