Huoli eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä nousi esille European Industry Summitissa – investoinnit on saatava liikkeelle
Antwerpenissa Belgiassa järjestettiin tiistaina 20. helmikuuta European Industrial Summit, jossa eurooppalainen kemianteollisuus nosti esiin tarpeen laatia yhteinen julkilausuma, European Industrial Deal. Kemianteollisuus ry oli mukana teollisuuden huipputapahtumassa, johon osallistuivat isojen teollisuusyritysten johtajia ja mm. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Belgian pääministeri Alexander De Croo.
Tapahtumassa nousi esille huoli eurooppalaisen teollisuuden heikosta tilasta ja onneksi myös lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joilla Euroopan strateginen kilpailukyky saadaan palautettua. Suomalaisten ja eurooppalaisten tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kilpailukyky saadaan nopeasti jaloilleen.
Tämä vaatii huomattavia teollisia investointeja tulevien vuosien ja lähivuosikymmenien aikana. Jotta tämä puolestaan olisi mahdollista, on teollisuudelle luotava viipymättä kansainvälisesti kilpailukykyinen toiminta- ja rahoitusympäristö, jossa yritykset saavat keskittyä kehittämään ratkaisuja ja innovaatioita.
Suomessa toimivan kemianteollisuuden lähtökohdat ovat erinomaiset. Suomella on luonnonvaroja, teknologista- ja jalostusosaamista niin prosesseihin kuin kiertotalouteen sekä korkean hiilikädenjäljen ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Meillä on myös eurooppalaisittain hyvä energiajärjestelmä, joka tuottaa digitaalisen vihreän siirtymän tarvitsemaa päästötöntä sähköä kilpailukykyiseen hintaan. Suomella on kaikki palaset kohdallaan strategisen autonomian toteuttamiseen ja kemianteollisuutemme kilpailukykyisyyden varmistamiseen.
Kannaltamme nyt ehdotettu European Industrial Deal on siis enemmän kuin tervetullut, sillä siinä peräänkuulutettujen toimien ja kansallisten vahvuuksiemme yhdistelmä tarjoaa meille hyvän mahdollisuuden houkutella investointeja Suomeen. Meidän tulee kääntää kaikessa eurooppalaisessa päätöksenteossa ajattelu siihen, kuinka Suomi pystyy hyödyntämään mahdollisimman hyvin valttejaan sekä EU:n sisämarkkinoilla että kiristyvässä globaalissa kilpailussa. On prioriteetti, että myös eurooppalainen teollisuuspolitiikka tukee strategisen kilpailukyvyn saavuttamista näillä molemmilla areenoilla.
Julkilausuman ehdotukset löydät alta.
“Tarvitsemme kipeästi selkeyttä, ennustettavuutta ja luottoa Eurooppaan ja sen teollisuuspolitiikkaan.”
European Industial Deal
Euroopan teollisuuden julkilausuma EU:n jäsenmaiden hallituksille ja seuraavalle Euroopan komissiolle:
1. Teollisuusstrategian (Industrial Deal) tulee olla uuden Euroopan strategisen agendan 2024-2029 keskiössä. Peräänkuulutamme kattavaa toimintasuunnitelmaa vahvistamaan kilpailukykyä strategisena prioriteettina ja liiketoiminnan toimintaedellytyksiä EU:ssa. Toimintasuunnitelman tulee puuttua epäjohdonmukaiseen regulaatioon, ristiriitaisiin tavoitteisiin, tarpeettoman monimutkaiseen lainsäädäntöön sekä kuormittavaan raportointiin. Seuraavan EU:n institutionaalisen syklin alkuun onkin esitettävä kokonaisvaltainen ehdotus siitä, miten oleelliset lainsäädäntökokonaisuudet korjattaisiin.
2. Clean Tech Deployment -rahastoon on sisällytettävä voimakasta julkista rahoitusta voimistamaan tulevien päästökaupan huutokauppatulojen tuomaa rahoitusta ja tätä koordinoidaan voimakkaasti yksinkertaistetulla valtiontukisäännöskehikolla, sisämarkkinasääntöjä kunnioittaen. Tämä pienentäisi puhtaaseen teknologiaan investoivien yksityisten sijoittajien riskejä CapEx- ja OpEx-tukien avulla, takaa laadukkaiden työpaikkojen syntymisen ja säilymisen Euroopassa ja mahdollistaisi kilpailukykyisen ja kestävän verotason Euroopassa.
3. Euroopasta maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen energiantuottaja. Energian hinta Euroopassa ei ole tällä hetkellä kilpailukykyistä. Hintaa ei määrittele ainoastaan hyödykkeen hinta, vaan myös sääntely. Seuraavan komission tulee priorisoida vähähiiliseen, uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan liittyviä projekteja. Tarvitsemme vahvan EU:n energiastrategian, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä mahdollistamaan rajat ylittävän sähkönjakelun, vedyn ja vähähiilisten, uusiutuvien kaasujen jakeluverkon laajentamisen ja kumppanuudet luonnonvaroiltaan rikkaiden maiden kanssa.
4. Euroopan tarvitsema infrastruktuuri keskiöön. Luodaan Recovery and Resilience Facilityn sekä Structural and Regional Fundsin kanssa maailmanluokan EU:n energia-, digitaalinen, CCUS- ja kierrätysinfra mahdollisimman pian. Poistetaan rajaliikenteen pullonkauloja ja parannetaan Euroopan-laajuisia liikenneyhteyksiä. Poistetaan myös luvitukseen liittyviä esteitä teollisuuden muutosprojekteilta. Nämä muutokset tulevat vaatimaan myös merkittävästi lisää osaavaa työvoimaa ja osaajapulan helpottamiseen tarvitaan kohdennettuja ohjelmia.
5. Parannetaan EU:n raaka-aineomavaraisuutta lisäämällä kotimaista kaivostoimintaa, vastuullista prosessointia ja kriittisten raaka-aineiden kierrätyskapasiteettia sekä globaaleja kumppanuuksia. Siirrytään hiilen kiertojen kokonaisvaltaiseen hallintaan ja mahdollistetaan edistyneiden kemiallisten kierrätystekniikoiden luvitus ja laajentaminen. Kehitetään hiilen kiertojen strategia, joka sisältää kannustimia Green Dealin tavoitteisiin tähtäävien prosessien ja raaka-aineiden käyttöön. Vapaakauppasopimukset, tai vastaavat, varmistavat teollisuuden tarvitsemien olennaisten materiaalien saamisen, pääsyn uusille markkinoille sekä viennin kasvun. EU:n tulee tarkastella kaikkia epätasa-arvoiseen kilpailuun liittyviä linjauksiaan taatakseen tasapuolisen toimintaympäristön eurooppalaiselle teollisuudelle niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla. Tämä tarkoittaa myös ”hiilivuotosuojaa”.
6. Lisätään kysyntää nettonolla-, vähähiilisille ja kiertotaloustuotteille. Vahvistetaan niin yritys- kuin kuluttaja-asiakkaiden tietämystä ja mahdollisuuksia valita nettonolla- ja kiertotaloustuotteita läpinäkyvillä tuotteiden hiilijalanjälkitiedoilla. Näytetään tietä julkisten hankintojen ja EU:n tukemien yksityisten ostojen kohdalla. Laajennetaan Net Zero Industry Actin ja Critical Raw Materials Actin ulottuvuutta. Kasvatetaan myyntipotentiaalia parantamalla tuotteiden pääsyä kansainvälisille markkinoille.
7. Hyödynnetään, vahvistetaan, elvytetään ja kehitetään sisämarkkinoita arvoketjujen uudistuvaa integroitumista tukevaksi. Tarvitaan toimenpiteitä vastaamaan EU-lainsäädännön kansallisista toteutuksista johtuvaan lainsäädännön pirstaloitumiseen. Luodaan toimivat sisämarkkinat jätteille ja kierrätysmateriaaleille, sekä eurooppalaiset energiamarkkinat. Parannetaan olemassa olevia tuontiin liittyviä toimintamalleja.
8. Luodaan toimiva innovaatioympäristö, jossa vaalitaan korkeatasoista tiedettä, teknisiä innovaatioita, sekä yhteistyölinjauksia, jotka priorisoivat avoimuuden, käytännölliset tulokset ja innovatiiviset lähestymistavat, kuten ”sääntelyhiekkalaatikot”. Korostetaan digitalisaatiota uraauurtavan tutkimuksen ja tehokkuuden parantamisen edellytyksenä. Turvataan immateriaalioikeuksia eurooppalaisen kilpailuedun varmistamiseksi. Fokus innovaatioiden syntyyn konseptista innovaatioksi ja uudenlaiseksi, kaupallistettavaksi teknologiaksi.
9. Uusi lainsäädännön henki. Annetaan yrityksille mahdollisuus kukoistaa, jotta ne löytävät parhaat keinot tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi. Lainsäädännön tulisi kannustaa yrityksiä investoimaan puhtaaseen teknologiaan ja välttää tilannetta, jossa Green Dealin linjaukset johtavat tiukkaan sääntelyyn. Lainsäädännön tulisi myös estää yliraportointi, varmistaa johdonmukaisuus, ottaa huomioon teollisuuden realiteetit ja nivoa lakiesitykset yhteen pääsihteeristön ja sääntelyntarkastelulautakunnan avulla. Sääntelyntarkastelulautakunnan tulee tehdä säännöllisesti kilpailukykytarkistuksia (Competitiveness Check) ja innovaatioiden stressitestejä (European Innovation Stress Test), joita vasten uutta lainsäädäntöä ja linjauksia tulisi aina arvioida. Käytetään vahvaa, tieteeseen perustuvaa dataa tehokkaaseen päätöksentekoon ja linjanvetoon. Arvioidaan lainsäädännön kumulatiivisia vaikutuksia.
10. Varmistetaan, että rakenteet mahdollistavat tulokset. Nimitetään ensimmäinen varapuheenjohtaja, joka on vastuussa Euroopan teollisuusstrategian toteuttamisesta, lainsäädännön saumattomasta integraatiosta ja sen kohdistamisen seuraavan Euroopan komission agendalle, valvoen kattavasti teollisuusstrategian avainkohtien toteutumista.
