Huoltovarmuudessa katsotaan lähelle ja kauas – ja opitaan kokemuksista
Huoltovarmuuskeskuksen Öljypooli ja sen Maakaasujaosto vastaavat öljy- ja maakaasualan varautumis- ja valmiussuunnittelusta. Niiden poolisihteerinä toimiva Kemianteollisuus ry.:n valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen kertoo, miten varmistetaan öljyn ja kaasun saatavuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kriiseistäkin voi oppia.
Öljypooli kehittää varautumista ja jatkuvuudenhallintaa raakaöljyn ja valmiiden tuotteiden maahantuonnista aina loppukäyttäjälle saakka. Öljypoolin toimintaan osallistuvat yritykset edustavat monipuolisesti maahantuontia, öljynjalostusta, terminaaleja, logistiikkaa ja jakelua.
Öljypooliin kuuluu myös Maakaasujaosto. Kaasun maahantuonnista, siirrosta, jakelusta ja markkinoinnista huolehtivien toimijoiden lisäksi jaostoon kuuluu huoltovarmuuskriittisiä loppukäyttäjiä, kuten suuria teollisuuslaitoksia ja energialaitoksia.
– Pyrimme varmistamaan, että Suomi saa lähivuosien häiriötilainteissakin tarvitsemansa kaasun ja öljyn. Samalla pyrimme ennakoimaan lähivuosikymmenten kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimia toimenpiteitä, sanoo poolisihteeri, Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen Huoltovarmuuskeskuksen Varmuuden vuoksi-sivustolla.
Lähivuosikymmenten muutosajureista tärkein on Kinnusen mukaan fossiilisista polttoaineista luopuminen ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Toinen suuri muutosajuri on digitalisaatio ja yhteiskunnan lisääntynyt sähköriippuvuus.
– Hiili ja öljy ovat olleet huoltovarmuuden kannalta erinomaisia varapolttoaineita hyvän säilyvyytensä ansiosta. Vaikka ne eivät varastoituna edes tuottaisi päästöjä, tulevaisuuden lämpövoimalaitokset eivät enää välttämättä pysty käyttämään niitä, sillä niiden monikäyttöisyys vaatisi liian kalliita investointeja.
Toisin kuin voisi luulla, sähköriippuvuus lisää myös öljyalan varautumistarvetta varavoimalaitteiden ja niiden tarvitseman polttoaineen muuttuessa entistä kriittisemmiksi.
Jouko Kinnunen sanoo öljypoolin yritysten, erityisesti Nesteen ja ST1:n, olleen aktiivisia uusien teknologioiden ja polttoainelaatujen kehittämisessä. Varapolttoainekysymykseen etsitään ratkaisuja sekä EU:n tasolla että kansallisesti.
Isot yritykset ovat tehneet jo pitkään varautumistyötä, sillä öljy ja kivihiili ovat olleet yhteiskunnan kannalta keskeisiä polttoaineita. Riskiarvioihin ovat tulleet viime vuosina mukaan myös kyberuhkat, hybridivaikuttaminen ja isot häiriöt maailmanmarkkinoilla ja kotimaassa.
Ja sitten tuli globaali koronapandemia. Se on näkynyt vahvasti Öljypoolissa ja Maakaasujaostossa keväästä alkaen. On siitä jotain hyvääkin seurannut.
– Pandemia on lisännyt ymmärrystä eri toimialojen keskinäisistä riippuvuuksista. Nyt pitää ottaa nopeata oppia kevään kokemuksista ja miettiä, miten varautumista tulisi parantaa pandemian mahdollisten myöhempien aaltojen – ja muiden vastaavien poikkeustilanteiden – varalta.
Lue koko juttu Huoltovarmuuskeskuksen Varmuuden vuoksi-sivulla.
