Hyvää Itämeripäivää ja terveisiä Vaikuta vesiin -päiviltä!
Vesi on globaalisti nouseva teema. Keväällä YK järjesti vesiaiheisen kokouksen ensi kerran sitten 1970-luvun ja luemme enenevässä määrin kuivuudesta, tulvista, hirmumyrskyistä ja rankkasateista, jotka tuovat uudenlaisia kuormituksia yhteiskunnillemme ja ympäristöllemme.
Elokuun viimeisen viikon teemana on ihan selvästi vesi. Olin juuri pari päivää Ympäristöministeriön järjestämässä Vaikuta vesiin -sidosryhmätilaisuudessa Kouvolassa, jossa saimme ajankohtaiskatsauksen tulevaan lainsäädäntöön niin kansallisesti kuin EU-tasolla, kuulimme konkreettisesti vesien kunnostuksen eteen tehdystä töistä, kuulimme kehityspaikoista ja ongelmakohdista, kävimme kenttävierailuilla ja mikä parasta, keskustelimme tästä kaikesta. Sen lisäksi tänään, elokuun viimeisenä torstaina juhlitaan John Nurmisen Säätiön aloitteesta Itämeripäivää.
Vaikuta vesiin -päivillä osallistuin paneelikeskusteluun ”Mihin keinoihin vesien- ja merenhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi pitäisi nyt panostaa?”, jossa peräänkuulutin vaikuttavuuden perään. On ensisijaisen tärkeää tunnistaa aidosti vesistöjä kuormittavat tekijät ja laittaa panostuksia siihen. Ei ole järkevää edellyttää toimia vain pistekuormittajilta, jotka ovat vain pieni osuus vesistöjä kuormittavasta typpi- ja fosforikuormasta, vaan hajapäästöihin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja panostuksia maa- ja metsätalouden ravinnepäästöjen vähentämiseen lisättävä.
Ennakointi myös tässä kohtaa lisääntyvien sateiden osalta on ensiarvioisen tärkeää. Peräänkuulutin myös ekologisen kompensaation markkinan kiireellisen kehittämisen tarpeellisuutta, jotta vaikuttavia toimia aletaan konkreettisesti myös enenemässä määrin tekemään. Monessa tapauksessa tarvitaan uutta osaamista, mutta myös yleisesti vetovoimaa vesiasioihin liittyen. Onko meillä tulevaisuuden osaajia, jotka osaisivat niin analysoida ja ymmärtää vesiemme tilaa ja niihin vaikuttavia tekijöitä, kuin keksiä ratkaisuja ja kohdata uudenlaisia haasteita?
Tässä vielä kolme teemaa:
Ennakointi. Nyt on aika ennakoida ja panostaa ennakointiin. Mitä tulevaisuuden rankkasateet, pidemmät kosteat kaudet, lyhyemmät ja lämpimämmät talvet tuovat tullessaan niin kaupunkiympäristöille, tehdasympäristöille kuin maataloudelle ja asumiselle? Millaisia riskejä pitää oikeasti ennakoida ja mihin pitää varautua. Nyt on viimeistään aika herätä niin sopeutumiseen kuin osaamisen kehittämiseen ja mukaan innostamiseen.
Parhaat käytännöt käyttöön. Parhaat käytännöt on otettava käytäntöön niin maalla kuin merellä, oli sitten kyse laivauksista tai vedenpuhdistuslaitosten toiminnasta. Viestintä on avain asemassa, jotta tieto hyvistä käytänteistä leviää, ja toisaalta tarvitaan innostavia tekijöitä jotka saavat muutosta aikaan. Responsible Care -ohjelma on omiaan edistämään parhaiden käytäntöjen jakamista.
Toiminta. Nyt on aika toimia. Oli sitten kyse roskien keräämisestä iltakävelyllä, omien toimintatapojen uudelleenarvioinnista tai ekologisen kompensaation markkinan kehittämisestä, nyt on aika tehdä. Ekologinen kompensaatio on hieno avaus, joka vaatii vielä konkretiaa. Jotta luonnon tilaa saadaan parannettua, on resursseja kohdennettava järkevästi ja tehokkaasti oikeanlaisiin toimiin. Ekologinen kompensaatio tarjoaa tähän hyvän keinon, jossa avain asemassa on viranomaisten tekemä varmennus/verifiointi. Markkina ei kuitenkaan kehity itsestään, tai ainakaan riittävän nopeasti, ja siksi tarvitaan nyt panostuksia myös valtion puolelta ekologisen kompensaation markkinan kehittymiseksi. Toiminnan osalta myös nyt on aika katsoa niitä omia käytänteitä ja tarkistaa, ovathan ne nykyaikaistan parhaiden käytäntöjen mukaisia. Jos et ole tästä varma, kysy naapurilta tai joltain kollegalta. Aina ei tarvitse keksiä täysin uusia ideoita, mutta ei myöskään pyörää uudelleen. Parhaita käytänteitä löytyy esimerkiksi ympäristö.fi -sivustolta, mutta myös eri yritysten julkisista kanavista niitä voi myös bongata sekä tietenkin Responsible Care -verkostosta niitä voi kysyä.
Lainsäädännön saralla tapahtuu nyt myös paljon. Kansallisesti Ympäristöministeriössä on työstössä vesienhoidon ympäristötavoitteet ja niistä poikkeamiset, ja tätä työtä kemianteollisuus seuraa aktiivisesti. Hallituksen esitystä odotetaan lausunnoille vielä ennen joulua. EU-tasolla vesiin liittyvää säädäntöä on nyt myös aktiivisesti käsittelyssä niin vanhojen säädöksien päivittämisen muodossa kuin kokonaan uuden lainsäädännön muodossa. Näistä ajankohtaisia seurattavia ovat muun muassa yhdyskuntajätevesidirektiiviuudistus, juomavesidirektiivi ja ympäristönormeja koskeva direktiivi.
Kuten yleensäkin vaikuttavuutta saadaan yhteistyöllä ja uusien avauksien etsimisellä. Monet toimijat ovat voineet vaihtua, asenteet muuttua ja yhteisiä tavoitteita voi löytyä tässä ajassa uudella tavalla kuin aiemmin. Kannustan tarttumaan yhteistyön voimaan!
Tässä käytännön vinkkini näin Itämeripäivänä:
– Tutustu Vesivastuullisuus -sivustoon ja Vesivastuu-webinaarin tallenteisiin
– Tutustu YK:n Vesikokouksen tuloksiin
– Tutustu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin numero 6 ja ja numero 14
Haluan myös kiittää Vaikuta vesiin -päivän ohjelmasta, ja siitä ansiokkaasta työstä mitä päivillä tuli esille ihan konkreettisten vesien suojelemisen ja vesien tilan parantamisen toimien muodossa, kuin pitkäjänteisellä työllä Suomen vesien eteen. Oli hienoa kuulla näitä tarinoita ja kertomuksia, ja toisaalta myös tutustua uusiin tekijöihin vesiasioiden saralla.
