Juha Pyötsiä: Kemia on tärkeä osa kestävän kehityksen ratkaisuja
Kemikaalit ovat kaiken materiaalin perustana, aineet ja niiden seokset, ilma, vesi ja maankuori mukaan luettuna koostuvat kemikaaleista.
Brittiläinen Royal Society of Chemistry on luvannut miljoonan punnan palkkion sille, joka kehittää kemikaalivapaan tuotteen, koska se on mahdottomuus. Edistynyt kemia ei ole uhka vaan tärkeässä osassa haettaessa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ravinnon riittävyyteen, puhtaaseen juomaveteen, terveydenhoitoon ja uusiutuviin energialähteisiin.
Euroopan Unionissa on maailman tiukin kemikaalilainsäädäntö REACH, jossa aineiden ominaisuuksien selvittäminen on niiden markkinoilla säilymisen edellytyksenä (no data – no market). Aineen valmistajan on lisäksi annettava ohjeet sen turvalliselle käytölle. Jos turvallista käyttöä ei voida taata, voidaan aineen käyttö kieltää tai rajoittaa ja tietyille aineille, kuten syöpävaarallisille tai hormonitoimintaa häiritseville aineille voidaan edellyttää komission myöntämää lupaa ennen niiden käyttöä. Esimerkiksi ftalaateista ja parabeeneista on jo kielletty ne, joista on tutkimusten mukaan vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
Kemianteollisuudella on maailmanlaajuinen vastuullisuusohjelma, Responsible Care, joka on Suomessa toimeenpantu poikkeuksellisen laajasti. Vastuullisuusohjelmassa jäsenyritykset pyrkivät omaehtoisesti kemikaaliturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen.
Näillä toimilla varmistetaan, että kuluttajille päätyvät tuotteet ovat turvallisia käyttää, eikä kuluttajan tarvitse ryhtyä kemikaalien riskinarviointiin kaupan hyllyjen välissä. Kuluttajan tärkeä tehtävä on lukea tuotteiden käyttöohjeet ja noudattaa niitä. Myös tuoteselosteeseen kannattaa tutustua, varsinkin jos tietää olevansa allerginen joillekin aineille.
Aineiden korvaamista haitattomammilla vaihtoehdoilla tehdään jatkuvasti. Turvallisuuden ja vastuullisen toiminnan edellytyksenä on käyttää haitattomampia vaihtoehtoja, kun niitä on kyseiseen käyttökohteeseen ja -tarkoitukseen saatavilla. Esimerkiksi säilöntäaineita käytetään niin vähän kuin mahdollista turvaamaan tuotteen säilyvyys kuluttajalle asti. Säilöntäaineen laadun ja määrän turvallisuudesta huolehtii sekä tuotteen valmistaja että lainsäädäntö. Jos säilöntäaineita ei käytettäisi, mikrobikasvustojen määrää tai haitallisuutta on paljon vaikeampi kontrolloida. Kemikaalien ylenmääräinen käyttö ei ole kenenkään etu.
