Jussi-Pekka Rode: Ammatillinen koulutus politiikan panttivankina
Tähänkö kaikki nyt kaatuu? Hieraisin eilen kaksi kertaa silmiä ja seisoin monttu auki katsoessani puoli yhdeksän uutisia. Yle uutisoi ammatillisen koulutuksen uudistuksen olevan jumissa toisen lakiuudistuksen takia. Ylen mukaan perussuomalaiset vaativat niin sanotun kielikokeilun edistämistä ennen kuin ammatillisen koulutuksen laki voidaan hallituksen toimesta saattaa eduskunnan käsiteltäväksi.
Perussuomalaiset tahtovat vapauttaa ruotsin kielen pakollisen opetuksen eli luopua pakkoruotsista. Vaikka hallituksessa on jo sovittu kielikokeilun etenemisestä, on varsinainen esitys jäänyt tekemättä. Kielikokeiluun liittyy ministeri Sanni Grahn-Laasosen tammikuussa antaman haastattelun mukaan vaikeita asioita, kuten mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen ja mahdollinen perusopetuslain muutos.
Ammatillisen koulutuksen uudistus on vaarassa kaatua – jo toisen kerran. Edellisellä hallituskaudella hallitusriitojen vuoksi hallitus lopulta päätyi äänestämään omaan esitystään vastaan. Tilanne on kestämätön monella tavalla, sillä ammatillisen koulutuksen leikkauksista on jo etupainotteisesti sovittu ja reformin tulisi taata se, että säästöt voidaan kestävällä tavalla toteuttaa. Reformin kaatuessa koulutuksen järjestäjät olisivat sekä rahattomia että kädettömiä.
Koulutuksen järjestäjät eivät ole toki opiskelijoiden ohella ainoita kärsijöitä. Vientiteollisuus tarvitsee kipeästi ammatillisen koulutuksen reformia. Nykyisellään työ ja sen tekijät eivät kohtaa parhaalla tavalla varsinkaan nuorten osalta. Ammatillista koulutusta vaivaa heikkenevä vetovoima ja heikko läpäisy samaan aikaan, kun osaamistarpeet kasvavat ja monipuolistuvat. Myös puutteelliset jatko-opintotaidot, laskevat oppitulokset ja valmistuneiden heikko työllisyys huolestuttavat. Uudistus varmistaisi työelämälähtöisen ja vaikuttavan koulutuksen.
Vetoankin hallitukseen ja ennen kaikkea perussuomalaisiin: vientiteollisuus tarvitsee uudistuneen ammatillisen koulutuksen.
