Jussi-Pekka Rode: Kuinka 16-vuotias osaa tehdä alavalinnan?
Eilinen, 4.9.2017 tullut A-studio hämmensi. Opiskelijavalintauudistuksesta esitettiin A-studion juontajan suulla kysymys: ”Kuinka 16-vuotias lukiolainen voi tietää, mille alalle haluaa opiskella?” Saman huolen toisti kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä tuoreimmassa Suomen Kuvalehdessä toteamalla, että 16-vuotiaan psykososiaalista kehitystä ei voida kiirehtiä, joten sen ikäisen nuoren ei voida olettaa tehtävän näin isoja valintapäätöksiä.
Toimittaja ja emeritusprofessori ovat harvinaisen oikeassa ja samalla väärässä. Oikeassa he ovat siinä, että 16-vuotiaana lukiolaisena edessä oleva alavalinta tuntuu kaukaiselta tai vähintään usvaiselta ajatukselta. On paljon helpompaa keskittyä miettimään seuraavaa tenttiä tai välituntia, jolloin se kiva poika tai tyttö olisi taas näkyvillä. Se on luonnollista ja kuuluu tiiviisti yleissivistävään koulutukseen. Annettakoon sillekin oma arvonsa.
Journalisti ja professori ovat kuitenkin väärässä siinä, että 16-vuotias lukiolaisen tilanne olisi koulutusjärjestelmässämme erityisen tukala. Samaan aikaan kun nuori lukiolainen pohtii, lukeako filosofiaa vai pitkää matematiikkaa, prosessiteollisuuden perustutkintoa opiskeleva amis on jo tehnyt alavalintansa paljon nuorempana, kenties 14-vuotiaana ja oppii viimeistään 18-vuotiaana aikuisten työpaikalla oman alansa työtehtäviä. Sen jälkeen selviää, onko opitulla osaamisella kysyntää tai ei. Polku on jo tässä vaiheessa kaventunut yläkoulussa tehdyllä valinnalla.
Näin ollen opiskelijavalintauudistus koskee tavalla tai toisella kaikkia asteita. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammattikoulutukselta odotetaan paljon. Koulutuksen järjestäjien tulee mahdollistaa jatkuvan haku yhteishaun rinnalla. On tärkeää, että tämä vaatimus asetetaan myös korkeakouluille. Ammattiin opiskeleville ja lukiolaisille on pidettävä polut avoinna. Vain siten huomioimme uudistuksessa kaikki omaa alaansa etsivät nuoret iästään riippumatta..
