Jussi-Pekka Rode: Passiivien koulu
”Suomen kielessä passiivi taas kuvaa verbimuotoja, joissa tekijä jää taka-alalle.” -Wikipedia
Suomen peruskoulua voidaan verrata jalkapallojoukkueeseen, joka dominoi mestaruusvuosinaan kaikkia muita joukkueita niin taktiikallaan, opetukseltaan kuin tuloksiltaankin. Suomi huomasi 2000-luvun puolessa välissä pärjäävänsä ylivertaisesti kansainvälisessä vertailussa ja Suomeen virtasi joka vuosi enemmän ja enemmän Pisa-turisteja. Jokainen halusi kuulua joukkueeseen Suomi.
Pisa-tulosten olisi pitänyt olla alkusysäys suomalaisten koulutuksen hegemonialle, mutta toisin kävi. Jatkuvan kehittämisen sijaan päätettiin keskittyä kiillottamaan voittopokaalia. Harjoittelun korvasivat puheet siitä, kuinka hyviä me suomalaiset ollaan. Ja kun kymmenen vuotta myöhemmin muut pokkaavat pokaalin, heräämme todellisuuteen laskevien oppimistulosten myötä.
Kuulun ehkä siihen harvaan porukkaan, jonka näkemyksen mukaan Pisa ei ikinä ole ollut hyväksi. Ei silloin eikä nyt. Hyvien oppimistulosten hehkuttaminen on yksi juttu, mutta kipukohtien analysointi ja jatkuva halu kehittyä on aivan toinen asia. 2000-luvun alussa informaation huippuvuosina tieto oli valtaa ja käytäntö opittiin jälkijunassa. Työmarkkinoilla oli kysyntää tiedollisesta pääomasta. Suomen peruskoulu sopi siihen valtakauteen kuin kynä penaaliin. Jo Pisan huippuvuosina 2003 – 2007 suomalaisten nuorten todettiin muissa kansainvälisessä tutkimuksessa olevan passiivisia toimijoita, joilla on tietoa asioista, mutta ei käytännön osaamista.
Aika kuitenkin muuttuu ja eilisen mestarit muuttuvat tämän päivän karsiutujiksi. Suomen peruskoulu opetti nuoret liian passiivisiksi samaan aikaan kun työelämässä nousi tarve moniosaamiselle, yrittelijäisyydelle ja käytännön taidoille. Passiivisten nörttien kysyntää maailmalla laskee, kun olennaisen tiedon löytää googlettamalla. Kun vielä oppimistulokset laskevat opetusmetodien pysyessä samana on tilanne se mikä on. Muut pokkaavat pokaalin ja Suomen kilpailukyky laskee.
On suoranainen ihme kuinka hyvin nuoret pärjäävät siihen nähden, että koulutuksesta leikataan samaan aikaan kun nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Tänä syksynä uudet opetussuunnitelmat muuttavat opetuksen peruskoulussa, mutta vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä katsoa uuden mestarijoukkueen kasvua.
