Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet hyviä − toteutus ratkaisee tuloksellisuuden
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoite riittävän ja kohtuuhintaisen energian saannin turvaamisesta hiilidioksidipäästöjä vähentäen on hyvä. Strategia pitää toteuttaa siten, että sen negatiiviset vaikutukset teollisuuden kilpailukykyyn minimoidaan. Lisäksi tarvitaan vahvaa kansallista vaikuttamista EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan.
Valtioneuvosto julkaisi 24.11.2016 selonteon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Selonteossa esitetyillä toimilla hallitus konkretisoi niitä toimia, joilla pyritään saavuttamaan energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Tällaisia tavoitteita ovat mm. uusiutuvan energian osuuden nosto yli 50 prosenttiin ja kivihiilestä luopuminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi Suomen tulee täyttää EU:ssa yhteisesti sovitut ja sovittavat velvoitteet kuten ei-päästökauppasektorin eli niin sanotun taakanjakosektorin (mm. liikenne ja maatalous) päästöjen vähentäminen.
Kilpailukykyistä energiaa bio- ja kiertotalouden kehityksen mahdollistamiseen
Kemianteollisuus on merkittävä energian käyttäjä Suomessa. Kustannuksiltaan kohtuuhintaisen, riittävän ja toimitusvarman energian saanti jatkossakin on kilpailukykymme peruselementtejä. Selonteon eduskuntakäsittelyn yhteydessä tuleekin varmistaa ne keinot, jotka pitävät huolen teollisuuden kilpailukyvystä, samalla kun energiajärjestelmää muutetaan hallitusti ja markkinalähtöisesti kohti uusiutuvuutta ja vähäpäästöisyyttä. Bio- ja kiertotalous ovat tie kestävämpään tulevaisuuteen, mutta myös ne tarvitsevat kohtuuhintaista ja varmasaantista energiaa. Erityisen tärkeää on huolehtia puun hiilineutraalisuudesta ja metsien hiilinieluroolista ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Öljyn energiakäytön puolitus haastava tavoite
Hallitusohjelmaan kirjattu öljynkäytön puolitus vuoteen 2030 mennessä pitää ymmärtää keskittymisenä liikenteen päästöjen vähentämiseen. Strategiassa liikennesektorin toimet muodostavat pääosan taakanjakosektorin päästövähennystoimista. Tässä biopolttoaineilla on merkittävä rooli. Nyt esitetty liikenteen biopolttoaineiden tavoite on oikean suuntainen, samoin kirjaukset biopolttoainemarkkinoiden jatkuvuudesta Euroopassa sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Liikennettä on tarkasteltava osana kehittyvää bio- ja kiertotalouden kokonaisuutta. Energia- ja ilmastopolitiikan sekä uuden liiketoiminnan kehittämisen välille on löydettävä tasapaino. Biopolttoaineiden rinnalla pitää huomioida myös vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten maakaasun ja vedyn tarjoamat mahdollisuudet. Kemianteollisuuden yrityksillä on tarjota ratkaisuja näihin kaikkiin.
Vapaaehtoisuus on osoittanut toimivuutensa energiatehokkuustyössä
Kemianteollisuus on kattavasti mukana vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa. Sopimuksiin pohjautuva järjestelmä on osoittanut toimivuutensa, ja toteutuneet energiasäästöt ovat mittavia. Siksi onkin tärkeää, että Suomi saa jatkaa sopimusmallillaan myös uuden energiatehokkuusdirektiivin astuessa voimaan.
Kemianteollisuus luo jatkuvasti uutta – myös energiaan ja ilmastoon liittyen
Kemian avulla voimme kehittää uusia voimanlähteitä, tehostaa energian varastointia ja talteenottoa sekä pienentää energiankulutustamme. Jo nyt energiaa tuotetaan auringosta, aalloista, tuulesta – ja jätteistä. Kemian avulla pystymme vähentämään merkittävästi energian tuotantoon ja polttoaineisiin liittyviä hiilidioksidipäästöjä. Kemianteollisuus etsii myös mahdollisuuksia käyttää kasvihuonekaasuja raaka-aineena.
Lisätietoja
Kemianteollisuus ry
Sami Nikander, johtava asiantuntija, sami.nikander(at)kemianteollisuus.fi, puh. 040 567 4413
Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on yli 400 jäsenyritystä sekä 14 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.
Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Kemianteollisuuden liikevaihto on noin 20 miljardia ja se työllistää Suomessa suoraan 34 000 henkilöä.
Kemianteollisuus investoi Suomeen vuositasolla noin miljardi euroa ja on säilyttänyt koko 2000-luvun pääomatasonsa. T&K investoinnit ovat kasvaneet noin 400 miljoonan vuositasoon. Miten ruoka, luonnonvarat ja energia saadaan riittämään maailman kasvavalle väestölle? Puhdas vesi, uusiutuvat polttoaineet ja lääkkeet ovat kemiaa.
