Kemianteollisuuden ilmastotyö etenee – Suomi tarvitsee lisää investointeja, sähköä ja osaamista
Kemianteollisuuden tavoitteena on alan hiilineutraalisuus Suomessa vuoteen 2045 mennessä. Tavoite on haastava, ja sen saavuttamiseen tarvitaan paitsi yritysten omaa tekemistä myös toimintaympäristön muutoksia. Sähkön tarve viisinkertaistuu ja investointitarve tuplaantuu, luonnontieteiden huippuosaajien tarve kasvaa selvästi.
Kemianteollisuus ry:n Pöyryltä tilaaman selvityksen mukaan uusiutuvan ja päästöttömän energian tarve tulee nousemaan merkittävästi siirryttäessä kohti hiilineutraaliutta. Alustavan arvion mukaan sähkön tarve tulee lähes viisinkertaistumaan.
˗ Monet Kemianteollisuuden yritykset tarvitsevat korkeita, jopa 400 – 1000 asteen lämpötiloja tuotteidensa valmistamiseen. Korkeat lämpötilat kuluttavat paljon energiaa, mitä tällä hetkellä tuotetaan pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla, sanoo Kemianteollisuus ry:n Hiilineutraali kemia 2045 -projektipäällikkö Rasmus Pinomaa.
Jotta sähkön käyttöön liittyvä siirtymä olisi investointimielessä mielekästä tehdä juuri Suomessa, tärkeää on paitsi sähkön saatavuus, myös hinta ja tapa, jolla sähkö tuotetaan. Suomi voi vaikuttaa omilla päätöksillään suoraan esimerkiksi teollisuuden sähköveroon ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaation käyttöön. Molemmat vaikuttavat sähkön käytön kokonaiskustannuksiin.
– Alustavat luvut antavat kuvan siitä, miten paljon sähköä tullaan vähintään tarvitsemaan. Päästöttömän sähkön hinta ja saatavuus ovat avainroolissa siinä, milloin ja missä päästövähennykset ovat mahdollisia. Siksi teollisuuden sähkövero pitäisi laskea Ruotsin tavoin EU-minimiin ja kompensaatio ottaa täysimääräisesti käyttöön, Rasmus Pinomaa jatkaa.
Tämän vuosikymmenen kuluessa tarvitsemme Suomessa mittavia rahoituspanostuksia teknologioiden kehittämiseen, pilotointeihin ja demonstrointeihin. Hiilineutraalisuustavoite edellyttää nykyisen investointitason lähes kaksinkertaistamista. Tarvitsemme myös luonnontieteiden ja tekniikan alojen huippuosaajia. Ilman oikeanlaista osaamista tavoite hiilineutraalisuudesta jää haaveeksi.
– Kemianteollisuus on innovaatioiden kotipesä. Innovaatiot tarvitsevat kuitenkin pilotointiin, demonstrointiin ja skaalaukseen tukea. Tällä vuosikymmenellä tehtävät investointipäätökset ratkaisevat, saadaanko hiilineutraalin kemianteollisuuden kaipaamat uudet teknologiat toteutettua, Pinomaa korostaa.
Jos nykytilanne jatkuu, voimme odottaa vain noin 17 % vähennystä hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2045 mennessä.
Lisätietoja
Kemianteollisuus ry
Rasmus Pinomaa, projektipäällikkö, Hiilineutraali kemia 2045, rasmus.pinomaa@kemianteollisuus.fi, 040 586 3705
Kuvalinkki:https://kemianteollisuus.studio.crasman.fi/bank/julkinen_mediapankki/henkilosto/rasmus_pinomaa
Linkki Pöyryn raportin yhteenvetoon
Linkki Hiilineutraali kemia 2045 -sivuille
Twitter: @Kemianteollisuu
Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs
Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq
Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista.
Kemianteollisuuteen lasketaan Suomessa kemian prosessiteollisuus, öljytuotteet sekä muut kemian tuotteet kuten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit, muovi- ja kumituotteet.
Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.