Etusivu Kemianteollisuuden kasvuviestit

Kemianteollisuuden kasvuviestit

Kemianteollisuuden viestit hallitukselle toimista, joilla Suomeen luodaan teollista kasvua.

Kasvun kaava kemianteollisuudessa

Kasvuun tarvitaan ideoita, kilpailukykyinen toimintaympäristö ja rahaa.

Ideoita saadaan koulutuksen ja tuotekehityksen avulla. Rahaa saadaan, jos kansakunta vaurastuu. Tällä hetkellä isoihin investointeihin tarvitaan sijoituksia ulkomailta.

Tehdashankkeet lisäävät tuottavuutta. Jotta saamme investointeja ja tehdashankkeita, tehtaan perustamisen Suomeen tulee olla houkuttelevaa. Eri puolilta Suomea, niin kasvukeskuksista kuin maakunnista, tulee löytyä osaavaa työvoimaa. Koulutuksen tulee vastata yritysten tarpeisiin.

Jotta saamme tehdashankkeita ja kasvua, tulee luvitusta nopeuttaa ja yksinkertaistaa, investointeihin tulee kannustaa verotuksen ja rahoituksen keinoin, yritysvetoisen TKI-toiminnan tasoa tulee nostaa ja välttää nostamasta teollisuuden kustannuksia kotimaisin päätöksin.

Meidän tulee Suomessa yhteistyössä elinkeinoelämän, viranomaisten ja valtiovallan kanssa etsiä kilpailuetua, jotta voimme tarjota muita paremman toimintaympäristön EU:n reunaehdoin.

Seuraavaksi kerromme, miten Suomen toiseksi suurin vientiala kemianteollisuus saadaan kasvun uralle.

1. Helpotetaan ja nopeutetaan teollisuuden transformaatiota

Luodaan kansallinen toimintamalli isojen investointihankkeiden kotiuttamiseksi ja houkuttelemiseksi Suomeen. Suuria investointeja varten luodaan yhden luukun periaatteen mukaiset sujuvat viranomais- ja luvitusprosessit sekä nopeutetut ja etukäteen määritellyt käsittelyajat. Lisäksi toimintamalliin sisältyy yrityksille suunnattava yhden luukun palvelu EU-rahoituksen kotiuttamiseksi. Perustetaan yli ministeriörajojen toimiva ”investointinyrkki”, joka auttaa yritystä yhteyksien luomisessa ja toiminnan sujuvassa edistämisessä.
Terveysalan vauhdittamiseksi perustetaan Suomeen Tanskan-mallin mukainen yhden luukun palvelu sujuvoittaman kliinisiä lääketutkimuksia (trial nation).

EU:n teollisuuspolitiikka valjastettava tukemaan strategista kilpailukykyä

Tulevan kansallisen teollisuusstrategian toimenpiteet nopeasti käyttöön – Kemianteollisuudelle tärkeimmät:

1) Investointinyrkin toiminnan terävöittäminen vauhdittamaan teollisen mittakaavan investointeja ja niiden rahoitusmekanismeja.
2) Eri hallinnonalojen vastuulla olevien luvitusten nopeuttaminen ja riittävät resurssit: hallituksen toimet maaliin nopeasti ja lainsäädännöstä mahdollisimman yksinkertainen. Tarvitaan asennemuutos: yritysten ja viranomaisten tulee edistää Suomen etua ja edistää hankkeita yhteistyöhengessä.
3) Teollisuuspoliittinen edunvalvonta EU:ssa, jotta mahdollistamme maksimaalisen rahoituksen Suomessa toteutettaville teollisuusinvestoinneille.
4) Isojen teollisten investointien verohyvitys nopeasti käyttöön. Hyvityksen kriteerit pidettävä yksinkertaisina ja toteuttamiskelpoisina.

TESI rahoittamaan suoraan yritysten pilotointeja ja demolaitoksien rakentamista.
Terveysalan kasvun vauhdittamiseksi perustetaan Suomeen Tanskan-mallin mukainen yhden luukun palvelu sujuvoittamaan kliinisiä lääketutkimuksia (trial nation).
TKI-verovähennyksen laajentaminen yritysten laiteinfraan.
TKI-yhdistelmävähennyksen määritelmän laventaminen, jossa verovähennys oikeasti toimii kannusteena.
Innovaatiorahoituksen tasosta ja tavoitteista kiinnipitäminen.
Verotuksen tulee kannustaa investointeihin ja työntekoon. Nykyistä matalampi yhteisöverokanta on Suomelle vetovoimatekijä. Korkeimpia marginaaliveroja tulee leikata.
Selkeä ja pitkäjänteinen liikenteen päästöohjaus, joka toteutuu parhaiten taakanjakosektorilla jakeluvelvoitteen kautta. On huolehdittava, että teollisuuden sekä sen kuljetusten kilpailukyky säilytetään karsimalla liikenteeseen kohdistuvia päällekkäisiä veroja ja maksuja.
Väylämaksujen palauttaminen takaisin alemmalle tasolle.
Sähköistämisen tuen jatko koko päästökauppakaudelle.

1.1. Helpotetaan ja nopeutetaan teollisuuden transformaatiota – EU-toimet

Tulevan EU-investointimekanismin määrätietoinen hyödyntäminen Suomen eduksi.
EU-tasolla on varmistettava raaka-aineiden saanti kauppapolitiikan keinoin.
EU:n energiapolitiikka ei saa vaikeuttaa edullisen ja vähäpäästöisen energian toimitusvarmuutta ja saatavuutta Suomessa.
EU:n pitää pystyä yritysvetoisempaan innovaatio- ja osaamispolitiikkaan kilpailukykynsä varmistamiseksi.
EU-rahoituksen hakua ja raportointia esimerkiksi innovaatioihin tulee huomattavasti helpottaa. Rahoitus ei ole nykyisillä raportointivaatimuksilla tarpeeksi kilpailukykyistä, jotta se turvaisi EU:n teknologisen kaupallisen kehityksen globaalissa kärjessä.
EU:n on panostettava tutkimuksen laatuun ja etenkin tutkimustulosten kaupallistamiseen EU:n kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tarvitaan erikoistuneita innovaatiohubeja, joihin saadaan maailman parhaat tutkijat ryhmineen.
EU:n sisämarkkinat on saatava vauhdittamaan strategista kilpailukykyä ja siirtymistä päästöttömyyteen sekä kiertotalouteen. Yksi keskeinen tekijä on yhtenäinen EU-lainsäädäntö, jota tulisi tarkastella kokonaisuutena.
EU-instituutioiden tulee pikaisesti luoda suunnitelma, joka estää valtiontukikilpailun ja luo yhteiset pelisäännöt ja rahoituksen vihreän siirtymän investointien toteuttamiseksi.
EU:n tulee elvyttää paremman sääntelyn periaate. Lainsäädännön tulee pohjautua tieteeseen ja riskipohjaiseen vaikutusten arviointiin, joka sisältää myös taloudelliset ja kilpailukykyvaikutukset.
Työ- ja sosiaalilainsäädäntöä tulee karsia sekä pidättäytyä uusista lainsäädäntöhankkeista silloin, kun ne eivät aidosti edistä yritysten kilpailukykyä ja työllistämistä EU:n alueella.
Varmistetaan tutkintojen tunnistaminen ja tunnustaminen (ml. ammatillinen osaaminen) EU:n sisällä ja tehokas liikkuvuus sekä EU:n sisäisesti että muualta EU:hun.
Vihreä ja digitaalinen siirtymä vaatii Green Dealin paremman implementoinnin. Tarvitaan nykyisen pohjalta tehtyjen säädösten kokonaisarviointi ja toimeenpano EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta.
Teollisuuden kilpailukyky ja siirtymä kohti hiilineutraaliutta on turvattava. Avainasemassa ovat erilaiset hiilivuotosuojaukseen tähtäävät toimet ja investointien edistäminen Eurooppaan. Hiilirajamekanismia tulee kehittää turvaamaan paremmin Eurooppalaisen teollisuuden toiminta ja myös vientiä Euroopasta.
Lääkealan tulevaisuus Euroopan unionissa on turvattava. Lääkkeiden tuotannon ympäristövaatimukset ovat tiukentumassa siten, että ne eivät enää tue lääkkeiden kehitystyötä ja valmistusta EU-alueella. Tuotannon ja lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi (huoltovarmuus) tulee huolehtia siitä, että valtio osallistuu esimerkiksi yhdyskuntajätevesidirektiivin aiheuttamiin kustannuksiin.
Lisäksi EU on laajasti uudistamassa lääkelainsäädäntöään, jolla ollaan heikentämässä lääkeyritysten kannusteita innovaatiotoimintaan, mikä vaarantaa eurooppalaisen lääketeollisuuden globaalia kilpailukykyä. Suomen tulee aktiivisesti puolustaa innovaatiomyönteistä sääntelyä ja ip-oikeuksien suojaa.
Selkeä ja pitkäjänteinen liikenteen päästöohjaus toteutuu parhaiten taakanjakosektorilla jakeluvelvoitteen kautta. Samalla on huolehdittava, että teollisuuden sekä sen kuljetusten kilpailukyky säilytetään karsimalla liikenteeseen kohdistuvia päällekkäisiä veroja ja maksuja.
Ydinvoiman hyväksyttävyys on oleellista hiilineutraaliustavoitteiden kannalta.
Tarvitaan säädöskehikko uusiutuville ja kiertotalouteen perustuville raaka-aineille.
- EU:n tulee varmistaa, että kierrätetyn ja uusiutuvan hiilen, kemiallinen kierrätys mukaan lukien, teknologioille laaditaan kokonaisvaltainen Circular Carbon Strategy, joka myös tekee CCU-teknologiasta (Carbon Capture and Utilization) houkuttelevaa.
- Hiilidioksidipäästöjen laskentasäännöt tulisi korjata, jotta hiilidioksidin talteenottoon liittyvät tekniikat yleistyisivät ja mahdollistaisivat negatiivisia päästöjä sekä uusia raaka-ainevaihtoehtoja kemianteollisuudelle.
- Uusia vaihtoehtoisia hiilen lähteitä (kierrätetty-, uusiutuva-, CCU-hiili) sisältäville tuotteille tulee kehittää pitkäjänteisiä kannustimia EU-tasolla.
- Lainsäädännön tulee olla harmonisoitua ja johdonmukaista. Tarvitaan esimerkiksi yksi ”Sustainable Carbon” määritelmä, joka kattaa kaikki vaihtoehtoiset hiilen lähteet ja joka tunnistetaan kaikissa politiikkalohkoissa.
- Lainsäädäntökehikon tulisi myös suosia vetytalouden kehittymistä ja huomioida vihreä vety sekä muut päästöttömät vedyn tuotantotavat. Vihreän vedyn tuotannossa tulee sallia riittävä joustavuus sääriippuvaisen uusiutuvan energian käytössä.
- Biodiversiteettilainsäädännön velvoitteiden pitää olla sellaisia, jotka parantavat globaalisti ympäristövaikutuksia eivätkä siirrä toimintoja EU:n alueen ulkopuolelle tai pienemmille toimijoille, joita tietyt velvoitteet eivät koske.

2. Koulutetaan osaajia yritysten tarpeisiin

Osaajatarpeeseen vastaaminen on Suomelle vahvasti kilpailukykyyn liittyvä kysymys. Oikean osaamisen avulla voimme vastata myös Suomen kasvun haasteisiin. Työelämälle oleellisen osaamisen taso tulee varmistaa sujuvasti ja tehokkaasti läpi koko koulutusjärjestelmän: perusopetuksesta toisen asteen kautta korkeakoulutukseen. Koulutusjärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena.
Luonnontieteellis-matemaattisen (LUMA) osaamisen vahvistaminen mm. luokanopettajien koulutuksen ja Virossa hyväksi todetun iltapäiväkerhomallin kaltaisesti.
Työvoiman saatavuutta on parannettava helpottamalla maahantuloa kaikille osaajille, joille on tiedossa työpaikka. Englanninkielistä ammattikoulutusta on lisättävä. Yritysten tarpeita tulee kuunnella, ja mikäli elinkeinoelämä ja oppilaitos hakevat yhdessä englanninkielisen toisen asteen koulutuksen järjestämislupaa, tulee se myöntää automaattisesti.
Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteita pitää joustavoittaa, jotta osaaminen vastaa paremmin yritysten tarpeisiin. Esim. akkuteollisuus tarvitsee perusosaamista, jossa korostuvat sekä prosessi-, sähkötekninen- että kone- ja tuotantotekniikan osaaminen. Tutkintojen rajat ylittävää osaamista tulisi voida hankkia työelämälähtöisesti kaikista ammatillisista oppilaitoksista. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei saa enää leikata. Täydennys- ja muuntokoulutus sekä tarvittavat opettajaresurssit on varmistettava leikkauksista huolimatta. Tarvitsemme suoraa vuoropuhelua työelämän ja päätöksenteon välille.

3. Häiriöttömät ja joustavat työmarkkinat

Menestymme kansainvälisessä kilpailussa, jos työlainsäädäntö ja työehtosopimukset mahdollistavat joustavan ja reagointikykyisen toimintaympäristön.
Hallituksen suunta työlainsäädännön uudistamisessa on oikea – työelämän jäykkyyksiä pitää purkaa ja turvata yrityksille häiriötön toimintaympäristö.
Hallituksen tulee viedä myös loput työelämää koskevat lainsäädäntöhankkeet määrätietoisesti läpi. Lisäksi hallituksen tulee osana norminpurkutalkoita vähentää yrityksille säädettyä tarpeetonta byrokratiaa, kuten erilaiset suunnitteluvelvoitteet. Uutta byrokratiaa ei tule myöskään lisätä lainsäädännössä.
Suomella tulee olla proaktiivisempi ote EU-vaikuttamisessa myös työelämän asioissa. Sääntelyn purkamista tulee tavoitella myös EU:ssa. EU-sääntely ei voi myöskään olla raskaampaa kuin EU:n ulkopuolella. Valtaosa yrityksistä kilpailee globaaleilla markkinoilla. EU-sääntelyn toimeenpano kansallisesti tulee jatkossa toteuttaa aina vain minitasolla ja huomioiden mahdollisimman pitkälle kansallisesti jo pitkälle viety sääntely eri aihepiireissä. Ei lisäsääntelyä EU:n varjolla.

LISÄTIETOJA