Kemianteollisuuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 39/2017 vp)

Kemianteollisuus ry lausuu kunnioittavasti eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa:

Lausunnon keskeinen sisältö

– Ehdotetut muutokset ovat Kemianteollisuus ry:n näkökulmasta katsottuna perusteltuja. Reformin toimeenpanossa tulee kiinnittää huomiota yritysten mukaan saattamiseen.

– Ammatillisen koulutuksen reformissa on varmistettava pienten, mutta elinkeinoelämälle tärkeiden alojen koulutustarpeet valtakunnallisesti.

– Kemianteollisuus ry kannattaa esitettyä rahoitusmallia, jossa 50 % rahoituksesta olisi perusrahoitusta, 35 % suoritteisiin perustuvaa rahoitusta ja 15% vaikuttavuuteen perustuvaa rahoitusta.

– Osatutkintojen mahdollistaminen on tervetullut uudistus.

– Koulutus- tai oppisopimusopiskelijasta ei saa muodostua yrityksille taakkaa.

Konkreettiset muutosesitykset

– Tutkintojen yhteisissä osissa on nostettava esitettyä enemmän matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen painoarvoa.

– Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen on aina vaihtoehtoisesti voitava tapahtua työpaikanomaisessa ympäristössä.

– Työnantajan vastuu koulutussopimuksen oppimissuunnitelman seuraamisesta on siirrettävä koulutuksen järjestäjälle.

– Koulutuskorvausta tulisi olla mahdollista maksaa yrityksille, kun koulutusvastuu on yrityksessä.

– Akuutteihin koulutustarpeisiin varattava enemmän rahoitusta. Tämän vuoksi on pienennettävä suoriterahoituksen vuosittaista rahoituskattavuutta.

 

Yleistä

Kemianteollisuus ry on pääosin tyytyväinen esitettyihin ammatillisen koulutuksen muutoksiin. Vientiteollisuuden näkökulmasta katsottuna ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaa erittäin tarpeelliselta ja työelämän tarpeita palvelevalta muutokselta. Kemianteollisuus ry toivoo, että laki voidaan hyväksyä eduskunnassa aikataulussaan. Lain voimaansaattaminen käytännössä vaatii tiivistä yhteistyötä lainsäätäjien, opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on, että oppiminen tapahtuu yhä enemmän työpaikoilla. Yritykset kantavat jo nyt osansa osaajien kouluttamisesta. Koulutuksen ja työelämän yhteensovittaminen vaatii osakseen yritysten tarpeista lähtevää koulutuksen tarkastelua ja vahvaa valtakunnallista ohjausta. Koulutushaasteeseen on vastattava vahvistamalla teollisuuden ja koulutuksen välistä vuoropuhelua. Kemianteollisuus ry katsoo, että valmistelutyö ei ole ollut tarpeeksi vuorovaikutteista yritysten ja elinkeinoelämän suuntaan siitä, miten esitetyt lainmuutokset toimivat käytännössä. Näin ollen yksi tärkeä asiakaskunta on jäänyt melko paitsioon uudistusta tehdessä. Reformin toimeenpanossa on tärkeää varmistaa, että yritykset otetaan mukaan tiiviisti käytännön toteutukseen. Työelämä on tärkeä asiakasryhmä ja reformi onnistuu vain, jos myös asiakkaat ovat mukana sen toteutuksessa tasapuolisena kumppanina.

Esitetyt muutokset järjestelmä- ja rahoitusrakenteeseen ovat vientiteollisuuden näkökulmasta katsottuna perusteltuja. Suomessa tarvitaan laadukkaita osaajia vientiteollisuuden palvelukseen. Kemianteollisuus työllistää suoraan 34 000 ihmistä ja alan investoinnit ovat kasvussa. Lisäksi merkittävä osa tuotantopuolen työntekijöistä jää eläkkeelle lähivuosina. Tämä näkyy tulevaisuudessa vapautuvien työpaikkojen määrässä. Tulevaisuuden kemian osaajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä, sillä esimerkiksi puhtaan veden saanti ja energiaratkaisut pohjautuvat kemiaan.

Kemian alalla työskentely vaatii korkeaa motivaatiota ja laadukasta osaamista sekä valmiutta elinikäiseen oppimiseen. Erityisen kovat vaatimukset asetetaan turvallisuus- ja ongelmaratkaisutaitojen suhteen. Osaamisvaatimukset nousevat vielä enemmän lähitulevaisuudessa kiristyvän kansainvälisen kilpailun vuoksi. Tämä asettaa koulutusjärjestelmämme suurien haasteiden eteen: nuorille ja aikuisille on koulutettava työelämässä tarvittavaa osaamista ja heidät on ohjattava oikean koulutuksen piiriin.

Ammatillinen koulutus painii monien ongelmien kanssa. Pisa -tutkimuksissa on havaittu, että 15-vuotiaiden ikäluokasta noin 15 %:lla ei kuitenkaan ole tosiasiallisia jatko-opintotaitoja. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen Rahkeet duuniin -tutkimuksessa (2012) selvisi, että vain noin joka neljäs ammatillisesta perustutkinnosta valmistunut työllistyy laadullisesti koulutusta vastaaviin tehtäviin. Vuoden 2014 työllisyyslukujen osalta Vipunen -järjestelmästä selviää, että jopa yli 23 % ammattiin valmistuneista on työttömänä vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Tekniikan- ja liikenteen alalta vastaava luku on vielä korkeampi, jopa noin 40 %. Myös näiden lukujen perusteella katsomme, että ehdotetut muutokset ovat enemmän kuin tervetulleita.

 

Tutkintorakenne ja osaamistarpeet

Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa on huomioitava elinkeinoelämälle pienet, mutta tärkeät alat. Tutkintojen laaja-alaistaminen ja yhdistäminen erityisesti ammatillisten perustutkintojen kohdalla on perusteltua, mutta tämä ei saa tarkoittaa osaamisen katoamista. Tutkintoja ei tule myöskään yhdistää ammatillisen täsmäkoulutuksen kustannuksella. Esitettyjä osaamisaloja ja tutkintojen kehittämistyötä on tehtävä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa mahdollisimman läheisesti, jotta varmistetaan työelämälle tärkeän osaamisen säilyminen ja vältetään mahdolliset epäselvyydet. Kemianteollisuus ry on erityisen kiitollinen siitä, että reformin myötä osatutkintojen suorittaminen on mahdollista.

Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä säilyttää mahdollisuuden suorittaa ammatillisen koulutuksen ja lukion yhdistävä kaksoistutkinto neljässä vuodessa, sillä kemian alan osaamisvaatimukset ovat nousussa ja ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan yleissivistävien aineiden hallintaa (mm. äidinkieli, vieraat kielet) sekä ammattityön pohjana olevan teoreettisen tiedon syvällistä ymmärtämistä (mm. luonnontieteet ja matematiikka). Kannatamme myös koulutusalasäätelystä luopumista, jos tämä esitetyn mukaisesti helpottaa poikkisektoriaalista yhteistyötä ja vastaa entistä monialaisempiin koulutustarpeisiin.

Kemianteollisuus ry on tyytyväinen esitykseen nostaa matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen painoarvoa yhteisissä tutkinnon osissa. Katsomme kuitenkin, että painoarvo voisi olla yhteisissä tutkinnon osissa vieläkin korkeampi. Painoarvon nosto on perusteltua tuoreimpien tutkimustulosten vuoksi. TIMSS ja PISA -tutkimukset osoittavat, että matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja innostus ovat vaarassa kadota Suomesta. Tällä kehityksellä on suora negatiivinen vaikutus Suomen vientiin ja kilpailukykyyn. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori ymmärtää matemaattis-luonnontieteellisiä ilmiöitä ja pitää luonnontieteellistä koulutusta varteenotettavana vaihtoehtona.

Myös yleisiä työelämätaitoja on vahvistettava. Kemianteollisuudessa työskenteleminen vaatii myös erittäin hyvää työ- ja prosessiturvallisuusosaamista. Ammatillisen koulutuksen on tuettava itsenäistä ajattelua ja aktiivista otetta. Koulutuksessa on vahvistettava elinikäistä oppimista, työhyvinvoinnista huolehtimista, itsensä johtamista, turvallisuusosaamista ja kaupallista osaamista. Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä, että joustavia oppimispolkuja lisätään. Oppimisen tulee olla henkilökohtaista ja jatkuvaa sekä joustavasti yhdistämään oppilaitosmuotoista ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kemianteollisuus ry katsoo, että opiskelijalle on varmistettava

opintojen ohjaus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaksoistutkintoa opiskelevien opiskelijoiden ohjaukseen ja yhdistelmätutkintojen rakenteelliseen kehittämiseen, jotta kahden tutkinnon yhtäaikainen suorittaminen olisi käytännössä mahdollista.

 

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen vaikutukset yrityksiin

Hallituksen esityksessä on vahvasti mukana ajatus, että oppiminen tapahtuu jatkossa yhä enemmän työpaikoilla. Aiemmin on arvioitu, että mikäli työpaikalla tapahtuva koulutus lisääntyisi nykyisestä laajuudestaan 10 – 15 %, vähentäisi tämä koulutuksen järjestäjien kustannuksia. Katsomme, että työpaikalla tapahtuvan koulutuksen lisääminen ei saa edetä säästöt edellä, vaan työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen on syytä perustua kaikkia hyödyttävään lopputilanteeseen.

Pidämme tärkeänä, että yrityksestä ei tule vaihtoehtoista koulutuksen järjestäjää. Esimerkiksi kemian alalla työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkittävä lisääminen on hankalaa, sillä moneen paikkaan oppimaan päästääkseen on oltava täysi-ikäinen. Kemianteollisuus ry katsoo, että työpaikalla tapahtuva oppiminen tai näyttötilanne tulee aina olla mahdollista järjestää vaihtoehtoisesti työpaikanomaisessa ympäristössä. Siksi esitämme kirjausta, että näytöt tulee antaa joko työpaikoilla tai oppilaitoksissa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen voitava tapahtua työpaikanomaisessa koulutuksessa. Näin vältetään turhaa käytännön sääntelyä.

Hallituksen esityksen 74 §:n mukaan ”koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa koulutussopimustyöpaikan tarjoajalla on velvollisuus seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä, velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin silloin, kun opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaista osaamista ei pystytä saavuttamaan sekä velvollisuus raportoida koulutuksen järjestäjälle opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman toteutumisesta.” Emme pidä kirjausta tarkoituksenmukaisena työnantajan näkökulmasta katsottuna. Työnantajalla on vastuu opiskelijan ohjaamisesta työpaikalla, mutta oppimissuunnitelman seuraaminen on näkemyksemme mukaan koulutuksen järjestäjän tehtävä eikä työpaikkojen vastuulla. Esitämme kyseisen kohdan muokkaamista siten, että vastuu on koulutuksen järjestäjällä.

Vaikutuksia yrityksiin ja työelämään on Kemianteollisuus ry:n näkökulmasta katsottuna edelleen hieman puutteellisesti arvioitu kappaleessa 4.3.2. Hallituksen esityksessä todetaan, että yrityksiä ei voida velvoittaa ottamaan vastaan opiskelijoita. Jos työpaikalla tapahtuvan oppimisen halutaan tosiasiallisesti lisätä, on yrityksille viestitettävä tehokkaammin reformin mukana tuomista mahdollisuuksista ja muutoksista. Yritykset ovat reformin tärkein asiakasryhmä opiskelijoiden ohella. Kemianteollisuuden yrityksistä melkein 60 % pitää oppisopimusopiskelijan ohjausta resurssien vuoksi vaikeana ja noin joka neljäs kokee oppisopimuskoulutuksen olevan vaikeaa tiedon puutteesta tai byrokratiasta johtuen (2014).

Koulutus- tai oppisopimusopiskelijasta ei saa muodostua yrityksille taakkaa. Työpaikalle tapahtuvalle oppimiselle on varmistettava järjestelyihin ja ohjaukseen riittävästi voimavaroja, osaamista ja koulutusta. Koulutuskorvausta on maksettava mukaisesti, jos vastuukouluttaja on yrityksen edustaja. Laajeneva työpaikalla tapahtuva oppiminen vaatii yrityksiltä enemmän esimerkiksi työpaikkaohjaajien resursseja. Tarpeen mukaan koulutuksen järjestäjien tulisi voida maksaa koulutuskorvauksia yrityksille. On kuitenkin oltava myös mahdollisuus siihen, että molemmat osapuolet voivat mahdollisimman joustavasti, ilman ylimääräisiä korvauksia, solmia koulutus- tai oppisopimuksen.

Rahoitusuudistus

Kemianteollisuus ry kannattaa esitettyä rahoitusmallia, jossa 50 % rahoituksesta olisi perusrahoitusta, 35 % suoritteisiin perustuvaa rahoitusta ja 15% vaikuttavuuteen perustuvaa rahoitusta. Lisäksi pieni strategiarahoitus on tervetullut lisä. Toimiva rahoitusjärjestelmä tarvitsee rinnalleen ohjausjärjestelmän, joka pitää huolen siitä, että työelämän myös vastataan. Työelämäpalautteen kehittäminen on kannatettava ehdotus. Suoriterahoituksessa meitä huolettaa esitys siitä, että päätettävät tavoitteelliset opiskelijavuosimäärät kattaisivat peräti noin 98 % kaikista jaettavista opiskelijavuosista. Näin vain pieni osa kohdennettaisiin akuutteihin koulutuksen kohdentamistarpeisiin. Kemianteollisuus ry katsoo, että tämä on liian suuri osuus ja esittää, että kattavuutta hieman pienennetään ketterämmän järjestelmän luomiseksi.

Osaamisen arviointi

Kemianteollisuus ry kannattaa näyttötutkintoperusteista järjestelmää, kaksikantaista arviointia ja vahvaa osaamisperusteista mallia. Kaikkien tutkintojen suorittaminen näyttöinä ja osaamisperusteisuus vahvistavat ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Tutkintojen suuren määrän vuoksi kaksikantaiseen arviointiin siirtyminen on perusteltua. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että koulutuksen järjestäjän nimeämä työelämäedustus on aidosti arvioinnissa läsnä eikä toimi niin sanottuna kumileimasimena koulutuksen järjestäjän arvioinnille.

 

Koulutuksen järjestäminen ja uusi ohjausjärjestelmä

Hallituksen esityksessä koulutuksen järjestäjän oikeushenkilömuotoa arvioitaessa on ansiokkaasti pohdittu osakeyhtiömuotoiseen oikeushenkilömuotoon siirtymistä. Esityksessä todetaan, että ammatillisen koulutuksen järjestäjien oikeushenkilömuodon muuttamista osakeyhtiömuotoisiksi oikeushenkilöiksi ei olisi mahdollista toteuttaa ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä aikataulusyistä. Kemianteollisuus ry ehdottaa, että ammatillisessa koulutuksessa otetaan viimeistään seuraavalla hallituskaudella tavoitteeksi osakeyhtiömuotoiseen toimilupajärjestelmään siirtyminen. Osakeyhtiömalli on etevä tapa varmistaa, että työ- ja elinkeinoelämällä on keskeinen rooli koulutuksen järjestämisessä ja päätöksenteossa. Osakeyhtiömalli myös vahvistaa yritysten ja ammatillisen koulutuksen välistä sidettä ja johtaa laadukkaampaan ja vaikuttavampaan ammatilliseen koulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen reformissa on varmistettava pienten, mutta elinkeinoelämälle tärkeiden alojen koulutustarpeet valtakunnallisesti. Koulutuksen yhteistyöhön on kannustettava. Ohjausjärjestelmän tulee ennen kaikkea ohjata toimintaa työelämälähtöisesti ja ohjata oppilaitoksia profiloitumaan vahvuuksiensa perusteella. Vaikuttavuutta ja tarjonnan laadukasta ja määrällistä kohtaamista on tarkasteltava säännöllisesti. Koulutuksen järjestäjiä on syytä ohjata tiiviimpään yhteistyöhön koulutusasteesta tai koulutusmuodosta riippumatta. Ohjausjärjestelmän toimivuus on riippuvainen myös ajantasaisesti tiedosta. Ohjauksen ja työelämälähtöisyyden varmistamiseksi tarvitaan ajantasaista tietoa niistä opiskelijoista, jotka hakeutuvat ja valmistuvat jatkuvan haun kautta.

 

Työelämätoimikunnat ja ennakointifoorumi

Kemianteollisuus ry kannattaa esityksen mukaisesti työelämätoimikuntien ja ennakointifoorumeiden perustamista. Nykyisen tutkintotoimikuntajärjestelmän lakkauttaminen on kuitenkin herättänyt yrityksissä huolta. On perusteltua, että koko ammatillisen koulutuksen näyttötutkintoon perustuvassa järjestelmässä kevennetty työelämätoimikunta -malli toimii riittävänä laadunvarmistajana ja työelämän äänen esille tuojana. Kemianteollisuus ry toivoo, että työelämätoimikunnille annetaan riittävä mandaatti toteuttaa laadunvarmistajan tehtäväänsä.

 

Kemianteollisuus ry:n puolesta,
Jyrki Hollmén 
Johtaja, työelämä

 

 

Lisätietoja:

 

Jussi-Pekka Rode

Koulutuspolitiikan asiantuntija

jussi-pekka.rode@kemianteollisuus.fi

040 168 68 36