Kemianteollisuuden lausunto: Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnos

Lausunto VN/11385/2020 annettu (lausuntopalvelu.fi) 18.5.2022.

Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnos

Asia: VN/11385/2020

Lausunnonantajan lausunto
Lausunnonantajan taho
Toimiala- tai etujärjestö
Mikäli vastasit ”muu taho”, voit tarkentaa vastaustasi tässä
–
LAUSUNTO
–
· Mikäli vastasit yhtyväsi toisen tahon lausuntoon, täsmennä mistä tahosta on kyse
–
1) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen (strategian luku 2.1)
Yhdyn tämän osa-alueen linjauksiin
Avoin vastaus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja nielujen kasvattamista koskien
Kemianteollisuudesta on hyvä, että strategiassa on tuotu esille se, että hiilineutraaliustavoitteen
vaatima siirtymä edellyttää lisää kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa sähköä, järjestelmäintegraatiota,
energiaverkkojen kehittämistä sekä hallinnollisten esteiden purkua.
Kemianteollisuus haluaa korostaa edellä mainittujen lisäksi luvituksen sujuvoittamisen tärkeyttä ja
riittävää innovaatio- ja investointirahoitusta, jotta olennaiset suuren mittaluokan investoinnit
voidaan saada liikkeelle.

2) Uusiutuvan energian edistäminen (strategian luku 2.2)

Yhdyn tämän osa-alueen linjauksiin
Avoin vastaus uusiutuvan energian edistämistä koskien
Päästötavoitteet tulevat kiristymään, joten uusiutuvaa energiaa tullaan tarvitsemaan runsaasti lisää
tulevaisuudessa, niin energian tuotannossa, kuin liikenne ja lämmityskäytössä. Ohjauskeinoja
valitessa on tärkeää huomioida myös teollisuuden kilpailukyky ja teollisuuden tulevat raakaainetarpeet. Liikennepuolella jakeluvelvoite on toiminut hyvin ja sitä olisi hyvä jatkaa pitkäjänteisesti.

Hiilineutraalin kemianteollisuuden saavuttaminen vaatii kuitenkin massiivisia investointitarpeita.
Hiilineutraali kemianteollisuus -ilmastotiekartan perusteella vuotuinen rahoitustarve nousee
keskimäärin 70 % tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämä tarkoittaa siis keskimäärin yli 700
miljoonan euron jokavuotista ylimääräistä lisäinvestointitarvetta. Energiatukiasetukseen esitetty 150
milj. euron rahoitus vaikuttaa vaatimattomalta nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin nähden.

Strategiassa on mainittu luvituksen 12 kk kestoaikatavoite, mikä on sinänsä oikean suuntainen toimi.
Kemianteollisuus ry haluaa muistuttaa, että teollisuuden prosessit ja vihreä siirtymä ovat laajoja ja
mutkikkaita kokonaisuuksia. Rajattujen hankkeiden tai teknologioiden lupaprosessien vauhdittaminen ei hyödytä, jos luvitus on jumissa kokonaisuuden kannalta jossain muussa kohdassa tai osa-alueessa, jolloin kokonaisuutta ei saada vietyä eteenpäin. Esimerkiksi sähköistymiseen tähtäävän investoinnin luvituksen valmistuminen ennätysajassa ei välttämättä hyödytä, jos sähköverkon vahvistamiseen tähtäävä investointi ei etene ja sähköä ei voida siirtää riittävästi.

3) Vety ja sähköpolttoaineet (strategian luku 2.3)
Yhdyn tämän osa-alueen linjauksiin
Avoin vastaus vetyä ja sähköpolttoaineita koskien
Kemianteollisuuden hiilineutraalisuustavoiteiden toteutuminen edellyttää vähähiilisiä vetyratkaisuja.
Onkin ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa edistetään mahdollisimman sallivaa vetypolitiikkaa.
Lisäksi on tärkeää, että vetyhankkeita saadaan liikkeelle sujuvoittamalla luvitusprosesseja ja
takaamalla riittävästi rajoitusta investoinneille. Etenkin nykyisessä tilanteessa Kemian-teollisuus ry
näkee tärkeänä kiihdyttää vihreää siirtymää ja energiaomavaraisuutta, jonka oleellinen osa on
vetytalous. Hallituksen jo päättämä 150 milj. euroa on kohdennettu vuosille 2022 ja 2023, jonka
jälkeen rahoitus lakkaa kokonaan. Tämä on riittämätön taso viemään eteenpäin isoa vetymurrosta.
Vähintään sama rahoitustaso tulisi säilyttää myös tulevaisuudessa. Strategiassa esitetyt
vetytavoitteet vaikuttavat myös matalilta. Kemianteollisuuden mielestä valtion tulisi edistää
korkeampia vetytavoitteita.

4) Energiatehokkuuden edistäminen (strategian luku 2.4)
Yhdyn tämän osa-alueen linjauksiin
Avoin vastaus energiatehokkuuden edistämistä koskien

Energiatehokkuuden edistäminen on erittäin tärkeää Kemianteollisuudelle ja sen eteen on tehty ja
tullaan tekemään järjestelmällistä työtä. Energiatehokuuden ja absoluuttisen energian käytön välillä
on kuitenkin oleellinen ero. Esimerkiksi vetytalous tulisi toteutuessaan nostamaan vähäpäästöisen
sähkön tarvetta erittäin paljon. Lisäksi useat tekniset ratkaisut kaapata hiilidioksidia talteen
varastoitavaksi tai hyötykäytettäväksi kuluttavat energiaa. Näitä energiaa kuluttavia ratkaisuja
kuitenkin tarvitaan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Strategiassa ilmoitettuja energian
kulutuslukemia olisi uudelleentarkasteltava ilmastotiekarttojen osoittamien tarpeiden ja kiihtyvän
vihreän siirtymän tarpeiden suhteen.

5) Energian toimitus- ja huoltovarmuus (strategian luku 2.5)
Yhdyn tämän osa-alueen linjauksiin
Avoin vastaus energian toimitus- ja huoltovarmuutta koskien
Energian toimitus- ja huoltovarmuus ovat erittäin tärkeitä tekijöitä nykyisessä tilanteessa. Erityisesti
kaasun toimitusvarmuutta kriisi- ja häiriötilanteessa on tärkeää vahvistaa. Valtion tulee myös tukea
tarvittavia muutoksia, jotta teollisuus pystyy siirtymään pois Venäjä-riippuvuuksista ja olla mukana
tarvittaessa turvaamassa riittävät vaihtoehtoiset toimituskanavat.
Yhteiskunnan vakavassa häiriötilanteessa säädösten tulee mahdollistaa huoltovarmuuden kannalta
keskeisten toimintojen jatkuminen myös sellaisessa tilanteessa, jossa valmiuslakia ei ole otettu
käyttöön. Tämä edellyttää strategiakaudella mahdollisuutta käyttää esimerkiksi fossiilisia
polttoaineita ilman erillisiä päätöksiä poikkeustilanteissa. Päästöjen vähentämisen kannalta tämän
kaltainen lyhytkestoinen fossiilisten polttoaineiden käyttö ei aiheuta merkittävää haittaa eikä tämän
kaltaisilla toimilla vaaranneta ilmastotavoitteita.

6) Ydinenergian käyttö (strategian luku 2.6)
Yhdyn tämän osa-alueen linjauksiin
Avoin vastaus ydinenergian käyttöä koskien
Kemianteollisuus ry:n mielestä ydinvoimalla on tärkeä rooli nyt ja myös tulevaisuudessa Suomen
energiajärjestelmässä. Nykyisien laitoksien käyttöiän nostoa tulee tarkastella ja tarvittaessa jatkaa,
mikäli niin voidaan turvallisesti tehdä. Lisäksi on tärkeää tutkia uusia teknisiä mahdollisuuksia
ydinvoiman suhteen.

7) Energiamarkkinoiden kehittäminen (strategian luku 2.7)
Yhdyn tämän osa-alueen linjauksiin
Avoin vastaus energiamarkkinoiden kehittämistä koskien
Kemianteollisuus ry:n mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että energiamarkkinoilla pystytään
takaamaan riittävästi puhdasta ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä sähköä. Sähköntarpeen
kasvaminen tulee myös vaatimaan verkon vahvistamiseksi paljon investointeja, jotka herkästi
siirtyvät loppukäyttäjien maksettavaksi. Valtion on tärkeää olla mukana tukemassa näissä tilanteissa,
jotta kohtuuttomat lisäkustannukset voidaan välttää.

Sähkön käytön kasvu on arvioitu strategiassa matalaksi, jos ottaa huomioon sähköistymisen tarpeet
tulevaisuudessa. Jos verkon vahvistamisen tarve on arvioitu samassa suhteessa, niin vaarana on
myös verkkoinvestointien tarpeen aliarviointi.

8) Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky (strategian luku 2.8)
Yhdyn tämän osa-alueen linjauksiin
Avoin vastaus tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä koskien
Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä, että Suomi tavoittelee TKI-panostuksissa 4 %:n osuutta BKT:sta
vuoteen 2030 mennessä, josta julkiset panostukset olisivat 1 /3 ja yritysten osuus olisi 2/3. Kuten
strategialuonnoksessa todetaan, tulee julkinen TKI-rahoitus kohdentaa erityisesti yritysvetoisiin,
kansainvälisesti kilpailukykyisiin kumppanuuksiin, joissa erikokoiset yritykset, tutkimuslaitokset ja
korkeakoulut tekevät yhteistyötä. Jotta uudet innovaatiot ja teknologiat saadaan hyödynnettyä ja
käyttöön teollisissa prosesseissa, on niiden pilotoinnin riskinjakoa tuettava myös julkisin varoin.

9) Verotus (strategian luku 2.9)
Yhdyn tämän osa-alueen linjauksiin
Avoin vastaus verotusta koskien
Kemianteollisuus ry:n mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että teollisuuden energiaverotus ja erityisesti sähkövero säilytetään kilpailukykyisellä tasolla. Suomen tulee kiinnittää tähän huomiota erityisesti EU-vaikuttamisessa. Vedyn tuotanto vetyelektorolyysereillä on mahdollista tulkita nykyisen energiaverodirektiivin puitteissa sähköverosta vapaaksi. Kemianteollisuuden mielestä Suomen tulisi verottaa vedyn käyttöä vasta loppukäytön perusteella, kuten esimerkiksi sähkön osalta tehdään. Veroa ei tule kohdistaa tuotantoprosessiin, jotta voidaan välttää monin-kertainen verotus.
Tätä tukeva verotuskäytäntö on tunnistettu myös VTT:n energiaveroselvityksessä (2022).
Verotukseen liittyen kemianteollisuus on nykyisessä tilanteessa myös huolissaan logistiikkakustannuksien noususta Suomessa. Vähäpäästöisempiä polttoaineita tulisi suosia
verotuksessa ja tähän siihen Suomessa on myös tyypillisesti pyritty. Hyviä esimerkkejä ovat
biopolttoaineet ja parafiininen diesel. Lähipäästöiltään puhtaan parafiinisen dieselin verokohtelua
ollaan veropoikkeus ollaan linjattu lopetettavaksi, joten tätä päätöstä olisi hyvä arvioida uudelleen.

10) Ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistaminen (strategian luku 2.10)

En ota kantaa tähän osa-alueeseen
Avoin vastaus ilmastomuutokseen sopeutumista koskien
–

11) EU-vaikuttaminen (strategian luku 2.11)
Yhdyn tämän osa-alueen linjauksiin
Avoin vastaus EU-vaikuttamista koskien
Kemianteollisuus ry:stä on erittäin tärkeää, että Suomi pitää puolensa EU:n lainsäädännön valmisteluprosesseissa ja tuo esille aktiivisesti kansallisesti tärkeitä näkökulmia. EU-lainsäädännön
olisi myös tärkeää olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Euroopassa tarvitaan mahdollistavaa
lainsäädäntö estävän sijaan.

Alla on muutamia esimerkkejä aktiivisen vaikuttamisen tarpeesta:
– energiatehokkuusdirektiivillä ei saa rajoittaa kasvavaa puhtaan energian tarvetta
– energiaverodirektiivin tulee mahdollistaa teollisuudelle kilpailukykyinen sähköverotaso
– hiilivuodon ehkäisy ja teollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen samalla kun päästöjä painetaan
alas (etenkin päästökauppadirektiivi)
– vedyn tuotantoa tulee edistää eikä vaikeuttaa (uusituvan energian direktiivi ja kaasupaketti)
– sähköistämisen tuen laajuutta tulee tarkistaa ja laajentaa (valtiontukisäännöt)
– talvimerenkulun huomioiminen

1) Ilmastotavoitteiden saavuttaminen (strategian luku 3.1)
Yhdyn tämän osa-alueen arvioihin
Avoin vastaus ilmastotavoitteiden saavuttamista koskien
Hiilidioksidin talteen ottaminen ja varastointi/hyödyntäminen näyttäisi toteutuvan strategiassa vasta
2040-luvulla. Teknologiaa tulisi pyrkiä ottamaan käyttöön huomattavasti aikaisemmin, ja siihen tulisi
myös kannustaa esimerkiksi investointituilla. Jo tällä hetkellä yritykset arvioivat CCS(U)/BCCS(U)
mahdollisuuksia. Talteen otettu hiilidioksidi on myös potentiaalinen raaka-ainelähde, jolla voitaisiin
vähentää tarvetta käyttää muita hiilen lähteitä.

2) Valtiontalousvaikutukset (strategian luku 3.2)
Yhdyn tämän osa-alueen arvioihin
Avoin vastaus valtiontalousvaikutuksia koskien
Nykyisessä tilanteessa Kemianteollisuus ry näkee tärkeänä kiihdyttää vihreää siirtymää ja omavaraisuutta. Investinteihin on tällä hetkellä varattuna kohtuullisesti rahoitusta, mutta tämä tulee
tippumaan tulevaisuudessa. Vähintään sama rahoituksen taso tulisi säilyttää myös tulevaisuudessa.

3) Kansantalousvaikutukset (strategian luku 3.3)

En ota kantaa tähän osa-alueeseen
Avoin vastaus kansantalousvaikutuksia koskien
–
4) Perus- ja ihmisoikeusvaikutukset (strategian luku 3.4) sekä sukupuolivaikutukset (strategian luku 3.5)
En ota kantaa näihin osa-alueisiin
Avoin vastaus perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia sekä sukupuolivaikutuksia koskien
–
5) Vaikutus energiajärjestelmään (strategian luku 4)
Yhdyn tämän osa-alueen arvioihin
Avoin vastaus energiajärjestelmävaikutuksia koskien
Suomen sähkön käyttö tulevaisuudessa on aliarvioitu. Teollisuuden sähköistyminen ja vetytalouden
tarpeet tulevat nostamaan sähkön tarvetta huomattavasti – etenkin, jos vihreä siirtymä nykyisessä
tilanteessa kiihtyy. Tämä kokonaisuus tulisi arvioida huolellisesti uudelleen ja samalla nostaa
esimerkiksi vedyn tuotantotavoitteita korkeammalle.

Suomen vetystrategia
Yhdyn tämän osa-alueen arvioihin
Avoin vastaus Suomen vetystrategiaa koskien
Kemianteollisuuden hiilineutraalisuustavoiteiden toteutuminen edellyttää vähähiilisiä vetyratkaisuja.
Onkin ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa edistetään mahdollisimman sallivaa vetypolitiikkaa.
Lisäksi on tärkeää, että vetyhankkeita saadaan liikkeelle sujuvoittamalla luvitusprosesseja ja
takaamalla riittävästi rahoitusta investoinneille.
Strategiassa on aliarvioita Suomen sähkön käyttö tulevaisuudessa. Teollisuuden sähköistyminen ja
vetytalouden tarpeet tulevat nostamaan sähkön tarvetta huomattavasti – etenkin, jos vihreä siirtymä
nykyisessä tilanteessa kiihtyy. Tämä kokonaisuus tulisi arvioida huolellisesti uudelleen ja samalla
nostaa esimerkiksi vedyn tuotantotavoitteita korkeammalle.
Vedyn tuotanto vetyelektorolyysereillä on mahdollista tulkita nykyisen energiaverodirektiivin
puitteissa sähköverosta vapaaksi. Kemianteollisuus ry:n mielestä Suomen tulisi verottaa vedyn
käyttöä vasta loppukäytön perusteella, kuten esimerkiksi sähkön osalta tehdään. Veroa ei tule
kohdistaa tuotantoprosessiin, jotta voidaan välttää moninkertainen verotus. Tätä tukeva
verotuskäytäntö on tunnistettu myös VTT:n energiaveroselvityksessä (2022).

Avoin vastaus muita Ilmasto- ja energiastrategian osia koskien
–
Tikka Tuomas
Kemianteollisuus ry