Kemianteollisuuden lausunto Kierrätyksestä kiertotalouteen – valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 (YM15/400/2017)

Kemianteollisuus pitää kiertotalouden ja siihen kytkeytyvän ohjauksen kehittämistä erittäin tärkeänä ja kiittää mahdollisuudesta kommentoida luonnosta valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2023.

Haluamme nostaa esiin erityisesti seuraavat näkökohdat:

Suomen jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitetila vuonna 2030

Kemianteollisuus pitää tärkeänä jätehuollon kehittämistä ja kytkemistä tiiviisti kiertotalouteen. Tavoite 1. ”Jätehuolto on osa suomalaista kiertotaloutta” on siksi ensisijaisen tärkeä. Tässä yhteydessä olisi hyvä vielä korostaa kiertotalouden eri ”osien” integrointia toimivaksi kokonaisuudeksi. Kiertotaloudessa arvoverkon kaikkien osien on pelattava yhteen, jotta syntyy ympäristö-, terveys- ja taloushyötyjä.

Tavoitteeksi 4. on kirjattu ”Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin”. Kirjaus paranisi  täsmennyksellä, että tarkoittaa sekä raaka-ainemarkkinoita että tuotteiden markkinoita.  Kemianteollisuus hyödyntää kasvavassa määrin sekundaarisia raaka-aineita tuotannossaan. Toiminnan kehittämisen ja uusien investointien kulmakiviä ovat sekä toimivat raaka-ainemarkkinat että kestävien tuotteiden markkinoiden vauhdittaminen.

Kiertotalouden tulee perustua turvallisiin materiaalikiertoihin. Tavoitteen 6 ”Vaaralliset aineet saadaan turvallisesti pois kierrosta ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita” perusajatus on siis hyvä. Muotoilu voi kuitenkin johtaa vääriin tulkintoihin. Termi vaaralliset aineet on niin väljästi määritelty, että laajasti tulkittuna siihen voidaan lukea kaikki aineet, joilla on jokin vaaraluokitusmerkintä. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi paineilma (varoitusmerkki GHS04) sekä erilaiset hiilivedyt (mm. öljyjen komponentit kuten oktaani, jolla varoitusmerkit GHS02, GHS07, GHS08, GHS09), joita tuskin halutaan saada pois kierrosta. Ehdotamme uutta muotoilua, esimerkiksi ”Tuotantoprosessit perustuvat turvallisiin riskiperusteisesti arvioituihin materiaalikiertoihin”

Tavoitetilaan tähtäävät yleiset toimenpiteet

Kannustavalla toimintaympäristöllä voidaan vaikuttaa siihen, että jätehuoltoon ja sekundaarisen raaka-aineen jalostukseen tarvittavia lisäinvestointeja syntyy Suomeen. Jätteiden käsittelytoiminnot on jätetty ulkopuolelle ns. SUJUVA lainsäädäntö -arvioinnista, jota muille alueille on tehty ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä vuodesta 2011 lähtien. Kemianteollisuus ehdottaa otsikon Tavoitetilaan tähtäävät yleiset toimenpiteet alle lisätoimenpiteeksi seuraavaa ”Arvioidaan ympäristönsuojelu- ja jätelainsäädäntöjen toimivuutta ja sujuvuutta suhteessa kiertotalouden mukanaan tuomiin muutoksiin”

 

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2023

Toimenpide 1.1 Luodaan jätetietojärjestelmä jätteiden jäljitettävyyden ja tilastoinnin parantamiseksi sekä kierrätysmarkkinoiden kasvattamiseksi

Jos luodaan uusi jätetietojärjestelmä seurannan ja tilastoinnin parantamiseksi, on pidettävä huoli siitä, että yritysten raportointiin liittyvä hallinnollinen työmäärä ei lisäänny kohtuuttomasti.

Toimenpiteet 1.2 & 1.6: Otetaan käyttöön vapaaehtoisia sopimuksia valtion ja eri toimialojen yritysten kesken & Edistetään vapaaehtoisilla sopimuksilla materiaalitehokkuutta sekä varmistetaan materiaalikatselmusten rahoitus ja laajentaminen uusille toimialoille

Vapaaehtoinen sopiminen, jossa elinkeinoelämä, julkinen sektori ja muut toimijat yhdessä panostavat materiaalien ja raaka-aineiden älykkääseen käyttöön on ensiarvoisen tärkeää. Valtionhallinto valmistelee parhaillaan materiaalitehokkuuden sitoomustoimintaa yhteistyössä julkisten toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Tämä työ tulisi nivoa tiiviiksi osaksi jätehuollon ja kiertotalouden kehittämistä, ja sen piirissä organisoitaville pilottihankkeille turvata riittävä rahoitus. Pilottien avulla voidaan paitsi edistää Suomen kiertotaloutta myös kehittää kiertotalouden mittareita ja saada tätä kautta tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia käynnissä olevassa EU-tason indikaattorikeskustelussa.

Materiaalikatselmuksia tulisi enenevästi tehdä siten, että katselmuksen kohteena olisi yksittäisen yrityksen tai muun toimijan sijaan koko arvoverkko yli toimialarajojen tai tietty alue (yrityspuisto). Tulevaisuuden teollinen tuotanto tapahtuu enenevästi integroidusti teollisissa symbiooseissa. Materiaalikatselmustoiminta tulisi linkittää entistä tiiviimmin myös t&k -kenttään ja sen rahoitusinstrumentteihin, jotta katselmuksessa esiinnousseet kehitysideat olisi mahdollista ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Niin ikään olisi tervetullut kannuste yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille sellaisiin investointihankkeisiin, jotka edistävät teollisia symbiooseja sekä materiaalitehokkuutta (vrt. energiatuki).

Suomi on pyrkimässä globaaliksi edelläkävijäksi kiertotaloudessa. Tässä kehityksessä teollisten symbioosien toiminta ja kehittäminen ovat avainasemassa. Olemme jo hyvässä vauhdissa, sillä meillä on jo toiminnassa sekä suuria symbiooseja (mm. Kilpilahden teollisuusalue, joka on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja petrokemian keskittymä ja Kokkolan suurteollisuusalue, joka on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä) sekä kymmeniä, ellei satoja pienempiä yrityspuistoja ja toisiinsa kytkeytyviä teollisuuslaitoksia.

Toimenpide 1.4 Tehostetaan materiaalitehokkuuden huomioonottamista ympäristöluvissa
Ympäristöluvat ja materiaalitehokkuuden edistäminen ovat mekanismeiltaan hyvin erilaisia prosesseja. Luvat ovat lakisääteisiä ja niillä viranomaiset varmistavat ja valvovat ympäristön tilaa, kun taas materiaalitehokkuus etenee tehokkaimmin yritysten omaehtoisten toimien avulla. Kemianteollisuuden materiaalivirrat ovat monimuotoisia ja niiden optimointi edellyttää  case-by-case -tarkastelua. Paras tuntemus materiaalivirroista on toimijoilla itsellään. Kemianteollisuuden kanta on, että luvitusprosesseja ja materiaalitehokkuuden edistämistä ei tulisi kytkeä toisiinsa.

Toimenpide 1.7. Lisätään perus- ja ammatillisen tason sekä ylemmän tason opetussuunnitelmiin perusteet kiertotaloudesta
Monet kemianteollisuuden kehitystrendit ja innovaatiot liittyvät kiertotalouteen. Osaamisen kehittämisen kannalta on keskeistä, että kiertotalouden mukainen ajattelutapa tulee tutuksi jo koulu- ja opiskeluvaiheessa. Kiertotalouden opetukseen tulee nivoa myös luonnontieteiden ja matematiikan sisältöjä, sillä niin jalostusprosesseihin, analytiikkaan kuin digitalisaatioon liittyvä teknologiakehitys on avainasemassa kiertotaloutta kehitettäessä.

Toimenpide 1.10. Vaikutetaan EU-komission kestävien hankintojen ympäristökriteerien kehitysprosessiin edistäen tuotteiden ja materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä tukevia yhtenäisiä kriteereitä ja toimintamalleja

Tämä on tärkeä toimenpide, sillä kestävien hankintojen ympäristökriteerit vaikuttavat sekä ympäristö- että bisneshyötyihin. Molemmat hyödyt maksimoidaan, jos kriteerit ovat riskiperusteisia. Jos altistumista ei tapahdu, huolta aiheuttava aine ei kategorisesti saisi estää kierrätystä. Keskeisessä asemassa riskin kannalta ovat huolta aiheuttavan aineen pitoisuus, olomuoto ja liukoisuus, sekä se mikä on kierrätettävän materiaalin uusi käyttötarkoitus. Moni jo toiminnassakin oleva kierrätysjärjestelmä kärsii, jos ympäristökriteereissä kiinnitetään huomioita ainoastaan aineiden ominaisuuksiin eikä niistä aiheutuvaan riskiin.

Toimenpide 6.1 Laaditaan Suomen ruokahävikin vähentämisstrategia

Kaikessa kulutuksessa, sekä kotitalouksissa että teollisuudessa, on lähdettävä siitä, että ensisijainen tavoite on jätteen määrän minimointi.  Tosiasia kuitenkin on, että jonkin verran jätettä aina muodostuu. Ruokahävikin vähentämisstrategian näkökulman tulisi olla kokonaisvaltainen ja ottaa huomioon myös keinot, joilla ruokaperäiset (ja ruoan valmistusvaiheisiin liittyvät) jätevirrat saadaan turvalliseen ja tehokkaaseen hyötykäyttöön.

Toimenpide 7.1. Selvitetään orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoituksen toimivuutta ja mahdollisia lisätoimia orgaanisen jätteen kierrätyksen kehittämiseksi

Orgaanisen aineksen kaatopaikalle sijoittamiskielto voi luoda osalle yrityksistä ongelmia liittyen tiettyjen jakeiden loppusijoitukseen tai hyödyntämiseen (mm. raakaveden käsittelyssä syntyvä sakka; jokiveden humus). Ongelmakohdat on hyvä selvittää ja järjestää neuvontaa tarpeen mukaan.

Toimenpiteet 8.1 & 8.2 & 8.5 Lisätään tutkimusrahoitusta kierrätyslannoitevalmisteista sekä ravinteiden talteenotosta jätteistä & Kehitetään ja otetaan käyttöön maatalouden ohjauskeinoja, jotka kannustavat kierrätysravinteiden käyttöön peltoviljelyssä & Kierrätystavoitteet sisällytetään kuntien ja muiden julkisten hankkijoiden viherrakentamisen hankintaperiaatteisiin ja luodaan hankintaohje, joita käyttämällä hankinnoissa suositaan kierrätettyjä lannoitevalmisteita

Tutkimukseen panostaminen on kannatettavaa, sillä uusia innovatiivisia lannoitusratkaisuja tarvitaan. Tie ideasta tuotantoon on usein pitkä, ja edellyttää pitkäjänteistä panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Harva turvallinen lannoiteratkaisu syntyy nopean kokeilun seurauksena.

Biotalous kasvaa ja sen keskiössä ovat biomassat, joten lannoitteiden saatavuuden turvaaminen kaiken kaikkiaan nousee entistä merkittävämpään rooliin. On keskeistä kehittää ravinteiden kierrätystä, mutta päätavoitteena tulisi kuitenkin olla biomassojen optimaalinen kasvu, mikä edellyttää täsmälannoitusta ja usein erilaisten lannoiteratkaisujen yhdistämistä. On huomattava, että osa kierrätysravinteista on huonosti kasvien käytettävissä, koska ravinteet ovat sitoutuneet orgaaniseen ainekseen. Hyvä sato i) tuo viljelyyn kannattavuutta ja ii) vähentää ympäristöpäästöjä, kun ravinteet poistuvat maasta sadon kautta eivätkä jää peltoon ja huuhtoudu sateiden mukana pois. Kasvava biotalous, ml. globaalin väestönkasvun synnyttämä kasvava ruoan tarve, tarvitsee sekä kierrätyslannoitteita että mineraalilannoitteita. Lannoitetuotteissa tulisi pystyä käyttämään jatkossakin myös epäorgaanisia kierrätyspohjaisia raaka-aineita

Keskiössä tulee olla kasvien ja maaperän hyvinvoinnin turvaaminen, mikä tulee huomioida myös ohjauskeinoja asetettaessa. Ohjauskeinoja asetettaessa teknologianeutraalisuuden tulisi olla kantava periaate. On tärkeää, että ennen sitovien ohjauskeinojen asettamista on hankittu riittävästi tutkimustietoa kierrätysravinteista, niiden käytöstä, ympäristövaikutuksista ja riskeistä. Ehdotamme ylätavoitteelle 8 uutta seuraavaa muotoilua ”Tehostetaan ravinteiden kierrätystä ruoantuotannossa tavoitteena puhdas suomalainen ruoka kannattavasti ja kestävästi.”

 

Vaikutukset ja seuranta

On tärkeää, että vaikutuksia seurataan kokonaisvaltaisesti ja huomioidaan myös uudet kehitteillä olevat teknologiat ja ratkaisut. Esimerkiksi biohajoavien jätteiden osalla tavoitteiden seurantaindikaattoreita on vain kolme: kotitalouksilta erilliskerättävän biojätteen määrä, biokaasulaitosten lukumäärä sekä kierrätyslannoitevalmisteiden valmistusmäärät. Nämä kuitenkin kattavat vain osan kehityksestä.

Esimerkiksi biojätteen hyödyntäminen bioetanolin valmistuksessa sekä rasva- ja kasviöljyjätteen hyödyntäminen uusiutuvan HVO-dieselin valmistuksessa eivät kuulu mainittujen indikaattorien piiriin, vaikka molemmat kiistatta tuottavat sekä ympäristö- että taloushyötyjä. Molemmat tuotantotavat ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa ja tuottavat todennäköisesti jo lähitulevaisuudessa edistyneiden tieliikennepolttoaineiden lisäksi enenevästi myös muita tuotteita (biopohjaisia kemikaaleja; ja HVO myös muoviraaka-aineita ja uusiutuvaa polttoainetta lentoliikenteeseen). Indikaattoripaletin tulisi olla monipuolisempi ja sisältää myös indikaattoreita, jotka kuvaavat jätteen jalostuksen ja siitä saatavan lisäarvon kehittymistä. Nyt paletin painopiste on liikaa jätemäärien mittaamisessa, mikä ei yksin riitä, eikä ole edistyksellisen kiertotalouden kehittämisen mukaista. Paletissa mukana on yksi yleinen indikaattori, joka kuvaa ympäristöliiketoiminnan arvonlisäystä jätehuollon ja kierrätyksen toimialalla. Tämäkin indikaattori kuvaa vain osaa kehityksestä, sillä jätevirtoja jalostetaan enenevästi myös muilla toimialoilla kuin jätehuollossa, esimerkiksi kemianteollisuudessa.

 

Ystävällisin terveisin

KEMIANTEOLLISUUS RY

Timo Leppä

Toimitusjohtaja

 

Lisätietoja

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden
tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Kemianteollisuuden liikevaihto on noin 20 miljardia euroa ja se työllistää Suomessa suoraan 34 000 henkilöä. Välilliset työllisyysvaikutukset mukaan laskien kemianteollisuus työllistää lähes 100 000 henkilöä ja luo vuotuista arvonlisää 9,4 miljardia euroa. Monet kemianteollisuuden kasvualueet ja innovaatiot liittyvät biotalouteen ja kiertotalouteen.