Kemianteollisuuden lausunto laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinnosta

Lausunto annettu Opetushallitukselle 1.3.2018

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua Laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinnon perusteista. Kokonaisuus on johdonmukainen ja työelämälähtöinen. Laboratorio- ja mittausalojen tutkintojen yhdistäminen tukee laajemmin työelämän osaamistarpeita ja siten myös alalle kouluttautuneiden työllistymistä. Laajempi tutkinto tukee myös osaajan myöhempiä erikoistumismahdollisuuksia.

Toimikunta esittää laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinnosta valmistuneelle tutkintonimikkeeksi asiantuntijalaboranttia. Asiantuntijalaborantti on kuitenkin työelämälle vieras nimike, eikä työelämänäkökulmasta vastaa suoraan tutkinnon sisältöä. Kemianteollisuus ry esittää laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinnon laboratoriotyön osaamisalan tutkintonimikkeeksi laboratorioteknikkoa. Laboratorioteknikko on olemassa oleva ammattinimike ja työelämälle tuttu. Nimike myös hyvin kuvaa ammattitutkinnon suorittaneiden osaamista. Laboratorioteknikko istuisi hyvin olemassa olevaan ja mahdollisesti tulevaan tutkintojärjestelmään ja loisi tutkintonimikkeille loogisen järjestyksen, jotka varmasti otettaisiin käyttöön työelämässä myös ammattinimikkeinä. Looginen jatkumo olisi laboratorioalan perustutkinto; laborantti -> laboratorioalan ammattitutkinto; laboratorioteknikko -> mahdollisesti tulevaisuudessa laboratorioalan erikoisammattitutkinto; laboratoriomestari sekä ammattikorkeakoulun laboratorioanalyytikko. Tutkintonimikkeiden loogisuus osaltaan selkeyttäisi laboratorioalan tällä hetkellä hieman sekavaa tutkinto- ja ammattinimikekenttää. 

Englanninkieliseksi ammattitutkintonimikkeeksi esitämme ammattitutkinnon laboratorioteknikolle Laboratory Technician ja perustutkinnon laborantille Laboratory Assistant.

Lisäksi Kemianteollisuus ry haluaisi vielä kiinnittää huomiota seuraaviin tutkinnon osiin:

Laadunhallinnan standardit ja menetelmät, 40 osp:

• Opiskelija osaa laatuongelmien systemaattisen ongelmanratkaisun ja jatkuvan parantamisen periaatteet ja keskeisten työkalujen käytön sekä osallistuu laadun jatkuvaan parantamiseen työpaikkansa toimintatapojen mukaisesti
• ymmärtää kyvykkyysanalyysin teon (Cpk) ja merkityksen.

Ao. menetelmää käytetään vain joidenkin alojen laboratorioissa. Sen vuoksi olisi hyvä poistaa se pakollisten opintojen kriteereistä.

Lisäksi opiskelijan tulisi osata järjestää aistinvaraisen havainnoinnin testejä sekä hallita vedenpuhdistuslaitteen käyttö ja kunnossapito. Tätä ei nyt mainita ao. tutkinnon perusteissa.

Helsingissä 1.3.2018
Jyrki Hollmén
Johtaja, Työelämä
Kemianteollisuus ry