Kemianteollisuuden lausunto: luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021-2024

Lausunto VM Asianro VM 138: 00/2020 annettu 14.12.2020.

Lausunnon kohteena on hallituksen esitysluonnos, jonka tavoitteena on kannustaa yrityksiä aineettomiin investointeihin määräaikaisella tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvällä tutkimusyhteistyön lisäverovähennyksellä vuosina 2021−2024. Yrityksille myönnettäisiin 50 %:n ylimääräinen verovähennys korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä tehtyjen tutkimus- ja innovaatiohankkeiden menoista.

Kemianteollisuus ry katsoo, että esitetty lisävähennysoikeus on tervetullut kannustin yrityksille lisäpanostusten tekemiseen innovaatiotoimintaan. Suomi poikkeaa useasta muusta EU maasta epäsuorien tukien, kuten verokannusteiden suhteen ja nyt ehdotettu lisävähennys on parannus oikeaan suuntaan ja edistää Suomen TKI -kilpailukykyä.

Ehdotetussa esitysluonnoksessa lisävähennysoikeus koskisi ainoastaan tutkimusyhteistyötä koskevia alihankintamenoja ja näkemyksemme mukaan sen tulisi koskea myös tutkimushankkeen henkilöstökuluja. Henkilöstökulujen verovähennysoikeus lisäisi innovaatiotoimintaan rekrytoitavien asiantuntijoiden määrä ja sillä olisi näin työllistämistä edistävä vaikutus.

 Henkilöstökulujen vähennysoikeus tulisi koskea myös opiskelijoita, jotka tekevät opinnäytetyötään yrityksissä Tämä lisäisi harjoittelijoiden palkkaamista yrityksiin ja osaamispääomaa yrityksissä sekä vahvistaisi yritysten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Tämä edellyttäisi myös, että lisävähennysoikeuden alarajaa tulisi tarkistaa.

Suurilla yrityksillä TKI-panostusten yläraja tulee vastaan nopeasti ja siksi myös enimmäismäärää tulisi nostaa esim. 1,0 miljoonaan euroon.

Esityksen mukaan lisävähennys ei koskisi pelkästään suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä, vaan myös muita ETA -alueella toimivia tutkimuslaitoksia. Tämä on kannatettava asia, koska se lisäisi kansainvälistä yhteistyötä ja yritysten verkostoitumista.

On hyvä, että esityksen mukaan lisävähennykseen oikeuttavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulee olla systemaattista ja tavoitteellista, mutta sen ei tarvitse johtaa lopputuloksen saamiseen tai aineettoman omaisuuden syntymiseen. Tämä antaa mahdollisuuden myös uusien riskipitoisten tutkimushankkeiden käynnistämiseen.

Tavoitteena tulisi olla, että verovähennysoikeus laajenisi koskemaan yrityksen omaa innovaatiotoimintaa koskevia henkilöstökuluja. Yritysten TKI-toiminnan perustana on osaajien saatavuus ja henkilöstökulujen verovähennysoikeus kannustaisi yrityksiä uusien asiantuntijoiden palkkaamiseen sekä osaamispohjaan laajentumiseen.

Samoin tulevaisuudessa olisi suotavaa, että verovähennysoikeus laajenisi koskemaan myös yksityispuolen tutkimuspalveluja tarjoavia toimijoita.

Henkilökulujen ja yksityisiä toimijoita koskeva verovähennysoikeus kannustaisi yrityksiä investoimaan TKI -toimintaan ja auttaisi yrityksiä luomaan uutta liiketoimintaa ja kasvua.

Kunnioittaen

Sami Nikander
johtaja, Vastuullisuus
Kemianteollisuus ry