Kemianteollisuuden lausunto: Päästökauppaa koskevat valtiontuen suuntaviivat vuoden 2020 jälkeen

Lausunto annettu 24.3.2020. Kirjallinen kuuleminen, Eduskunta, Ympäristövaliokunta

Suomessa toimiva kemianteollisuus on ensimmäisenä toimialana asettanut itselleen hiilineutraaliustavoitteen vuonna 2019 (lisätietoa: https://www.kemianteollisuus.fi/fi/vastuullisuus/hiilineutraalikemia2045/). Keskeisessä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa tulee olemaan sitä tukeva toimintaympäristö ja voimakas sähköistyminen. EU:n komission tammikuussa 2020 julkaisemalla luonnoksella päästökauppaa koskeviksi valtiontuen suuntaviivoiksi kaudelle 2021—2030 on oma merkittävä roolinsa tässä kokonaisuudessa, sillä sen sisältämä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio toimii yhtenä sähkön hinnan rajoittamisen elementtinä. Asialla ei siis ole mitään tekemistä päästöjen kanssa, kuten monesti virheellisesti ymmärretään. Voidakseen investoida uuteen, sähköön perustuvaan, teknologiaan on sähkönhinnan oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä. Tässä Suomen, joka haluaa maana profiloitua hiilineutraaliuden edelläkävijäksi, on hyödynnettävä kaikkia niitä keinoja, joilla se voi luoda maahamme mahdollisimman investointiystävällisen toimintaympäristön. Tässä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi on yksi osa kokonaisuutta. Kompensaatio myös kohdentuu suhteellisen hyvin elinkeinoelämän arvoketjujen kannalta keskeisille toimialoille, jotka mahdollistavat arvoketjujen toiminnan ja kehittymisen. Lisäksi nämä toimialat monesti myös tuottavat energia- ja materiaalivirtoja, jotka osaltaan auttavat Suomea ponnisteluissa kohti omaa hiilineutraaliustavoitettaan. Kompensaatiota tuleekin jatkaa ja tuki-intensiteetiltään täysimääräisenä. Tältä osin näkemyksemme siis eroaa työ- ja elinkeinoministeriön esittämästä kannasta.

Päästökauppa vaikuttaa sähkön hintaan ainakin vuoteen 2030 saakka Uusiutuvan energian osuuden kasvu sähkön tuotannossa laskee sähköenergian tuottamisen kasvihuonekaasupäästöjä, mikä on oikea suuntaus ja oman hiilineutraaliustavoitteemme kannalta välttämätöntä. Valitettavasti uusiutuvien osuuden kasvu ei vaikuta sähkön markkinahintaan, sillä se määräytyy päästökaupassa mukana olevien tuotantomuotojen perusteella. Näitä tuotantomuotoja on käytössä ainakin päästökauppakauden 2021-2030 loppuun saakka. Lisäksi EU:n sähkömarkkinassa käytettävillä tuotantomuodoilla on vaikutusta myös pohjoismaisen sähkömarkkinan hinnoitteluun. Nämä seikat käyvät ilmi keväällä 2019 Power Deriva Oy:n tekemästä selvityksestä jaa tukevat osaltaan sitä, että kompensaation käytön jatkaminen Suomessa on hyvin perusteltua (https://www.kemianteollisuus.fi/fi/tietoa-alasta/vientiteollisuus/power-derivapaastooikeuden-vaikutus-sahkon-hintoihin-ja-teollisuuden-kilpailukykyyn/).

Tuki-intensiteetin pienentäminen ei ole perusteltua ja kompensaatioon oikeutettujen toimialojen listaa tulee vielä tarkastella uudelleen EU:n komission antama esitys on mielestämme kohtuullinen. Tuki-intensiteetin kerrointa on laskettu jo nykyisen kauden aikana huomattavasti. Jo aiemmin mainitun Power-Derivan (2019) selvityksen perusteella energiaintensiivisen teollisuuden lisäkustannukset ovat korkeammat nykyiseen maksimikompensaatioon verrattuna. Todellista perustetta leikata kerrointa lisää ei siis ole. Mielestämme Työ- ja elinkeinoministeriö esitys kertoimen leikkaamisesta Suomen kannaksi ei ole perusteltu.

EU:n komission suuntaviivaluonnoksessa on kompensaatioon oikeutettuja toimialoja vähennetty. Näihin liittyviä laskentaperusteita ei ole avattu. Lisäksi nyt tehtävät linjaukset toimivat EU:n ja samalla myös Suomen omia ilmastotavoitteita vastaan, koska ne nojaavat voimakkaasti toimintojen sähköistämiseen. Nyt listalta putoamassa olevien toimialojen tilannetta tulisikin arvioida uudelleen. Kannaltamme keskeiset toimialat, kuten:
– kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta,
– lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistus,
– muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistus,
– kuusi ensiömuovin valmistus -toimialan osaa 

tulisi palauttaa listalle ns. laadullisen arvioinnin kautta. Yllä mainituilla toimialoilla on merkittävä vaikutus niin EU:n kuin Suomen hiilineutraaliuden ja kiertotalouden toteutumisen kannalta, sillä ne mahdollistavat esim. biotalouden prosesseja biomassan kasvatuksen ja sivuvirtojen hyödyntämisen kautta tai toimittavat keskeisiä aineita esim. sellupohjaisten biotuotteiden valmistukseen.

Suomen kanta sähkön tuotannon päästökertoimen suhteen on kannaltamme kannatettava. Katsomme myös, että Suomen ei tule kannattaa EU:n komission ehdottamaa sektorikohtaista rajausta.

Lopuksi. EU:n ja Suomen ilmastopoliittiset linjaukset tulevat korostamaan kompensaation tarvetta jatkossa. Odotettavissa on, että kompensaation käyttö laajenee nykyisestä 11 jäsenmaasta laajemmaksi ja se tulee olemaan yksi elementti, jolla voidaan houkutella maahan vähäpäästöisiä investointeja. Suomen ei tule luopua tästä edustaan. Varsinkin, kun koko mekanismi voidaan rahoittaa päästökauppatuloilla.

Kunnioittavasti,
Kemianteollisuus ry
Sami Nikander johtaja, vastuullisuus