Kemianteollisuuden lausunto Suomen Akatemian biotalous-aineistoon

Kemianteollisuuden kommentit verkkokyselyyn 27.6.2014

Biotalouden mahdollisuuksien täysimääräiseen toteutumiseen tarvitaan kemiaa ja kemianteollisuuden osaamista. Kemian toimijat ovat mukana biomassojen koko kierrossa alkaen biomassojen kasvatukseen tarvittavien lannoitteiden valmistamisesta aina biojätteen jalostamiseen.

Noin kolmannes Suomen kemianteollisuuden yrityksistä käyttää jo nyt biopohjaisia raaka-aineita. Uudenlaisten teknologioiden ja yhteistyön siivittämänä bioraaka-aineiden ja bioteknologian käyttö kemianteollisuuden tuotteissa yleistyy jatkuvasti. Viime vuosina kemianteollisuuden merkitys Suomessa on korostunut suurimpana vientialana ja maamme hyvinvoinnin edellytysten luojana.

Lausuntomme perustuu Suomen Akatemian verkkosivuilla esitettyjen biotalouden tutkimuskokonaisuuksien sisältöjen analyysiin toimialamme näkökulmasta. Taustalla vaikuttavat myös kemian alan professorikunnasta kuulemamme huolestuneet kommentit.

Toivomme, että Suomen Akatemia ottaa biotalouden strategisten tutkimuskokonaisuuksien sisältöjen viimeistelyssä huomioon seuraavat näkökannat.

Eri osa-alueiden painoarvo

On erittäin hyvä, että Akatemian kokonaisuuksissa huomioidaan se, että biotalouden kehittäminen edellyttää muutoksia monella tasolla. Tarvitaan uusia toimintamalleja ja -verkostoja, uudenlaista tuotesuunnittelua, logistiikkaa ja muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä. Kyse on systeemisestä muutoksesta, joka pohjautuu paitsi teknologisiin keksintöihin myös innovaatioihin toimintojen organisoinnissa, rahoitusmalleissa ja sääntelyssä.

Huolenaiheenamme kuitenkin on, että kommentoitavana olevassa dokumentissa painotetaan liikaa toimintaympäristöjen tutkimusta. Toimintaympäristöjen tutkimus on tärkeää, mutta sen painoarvo on suhteettoman suuri verrattuna luonnontieteelliseen ja tekniseen tutkimukseen.

Rakenne ja prioriteettien esiin nostaminen

Kommentoitavassa aineistossa kokonaisuuksien sisällöt ovat nähdäksemme sekavia, jäsentymättömiä ja osin niin yleisellä tasolla, että varsinaista priorisointia ei ole näkyvissä. Esimerkiksi ilmaisu ”Tulevaisuudessa merkittävien yhdisteiden ja aineiden selvittäminen erilaisissa biomassoissa” voi pitää sisällään lähes minkälaista tutkimusta tahansa. Osa tekstistä puolestaan on vaikeaselkoisia: mitä esimerkiksi tarkoittaa ”Arvokomponenttien markkina-arvon hyödyntäminen nyt ja tulevaisuudessa verrattuna energiatuotteisiin” tai ”biomateriaalien riskinsietokyky”? 

Myös dokumentin otsikointia olisi tarpeen tarkentaa, sillä joissakin kohdin otsikon ja sen alla kuvatun  asian välinen yhteys on epäselvä

Dokumenttiin sisältyy on paljon kannatettavia ja tärkeitä asioita. Nyt monet niistä jäävät suuren, jäsentymättömän tietomassan sisällä irrallisiksi helmiksi, joita on vaikea erottaa. Tärkeitä asioita nähdäksemme ovat mm. (mikäli kyseessä ei ole otsikkotason asia, suluissa on otsikko, jonka alla ko. asia)

• Kuluttajien tiedottaminen ja kestävien ja kulutusta suuntaavien ohjauskeinojen soveltaminen. Vuoropuhelu elinkeinoelämän ja biotalouspolitiikan sekä eri sidosryhmien ja kuluttajien kanssa (Kulutus biotalouden muutosvoimana)
• Biotalouden arvon lisääminen toimialayhteistyöllä (tässä yhtenä käytännön askeleena on ”Tutkimusedellytysten vahvistaminen” (nähdäksemme tämän tulisi olla läpäisyteema kaikilla osa-alueilla)
• Biojalostamoteknologian kehittäminen (Biojalostamot ja niiden laajan tuotepaletin selvittäminen)
• Teolliset symbioosit, Laitetekniikka ja uudet prosessiteknologiat, ICT, Uudet materiaalit (uudet hybridimateriaalit ja niiden kemia ja prosessointi, suorituskykyiset funktionaaliset materiaalit, biomateriaalien kemialliset ja morfologiset modifikaatiot) (Modulaarinen lokaali tuotanto)
• Aineellisten luonnonmateriaalien hyvinvointi- ja terveysvaikutukset (Luonnosta kokonaisvaltaista hyvinvointia)
• Vesivarantojen integroitu hallinta ja siihen liittyvien vahvuuksien esiin nostaminen (monipuolinen vesiosaaminen) (Blue-green)
• Bioinformatiikan ja genomiikan työkalujen soveltaminen biologisen monimuotoisuuden tunnistamiseen, Hyväksyttävyys (esim. GMO),
• Teknologisten vaihtoehtojen tutkimuksen kehittäminen (Räätälöity biomassa)

Yhteenveto ja dokumentin merkitys

Toiveenamme on, että

• sisältöjen jäsentämiseen kiinnitetään enemmän huomiota
• kemian ja muiden luonnontieteiden painoarvoa sisällöissä nostetaan
• nostetaan selkeämmin esiin kiertotalouden, kokonaisvaltaisen kestävyyden sekä korkean lisäarvon tuotteisiin tähtäämisen näkökulmat
• toistoa ja yleisluontoisia kommentteja poistetaan ja nostetaan selkeästi ja konkreettisella tasolla esiin prioriteetit (esim. arvoverkot ja yhteistyö ovat tärkeitä asioita, mutta nyt niistä puhutaan lähes joka otsikon alla erikseen).

Kyseessä on tärkeä dokumentti, jota Akatemia mainitsee hyödyntävänsä muun muassa uuden Luonnonvarakeskuksen toiminnan kehittämisessä sekä Akatemian ohjelmavalmistelussa.  Dokumentin tulisi olla innostava ja selkeä myös tutkijoille, jotta parhaat yksilöt ja ryhmät saadaan mukaan biotalouden kehittämiseen.

Nyt kommentoitavana oleva aineisto vaatii nähdäksemme vielä analysointia, jäsentämistä, fokusointia ja konkretisointia, jotta se tukisi ja edistäisi näitä tavoitteita. 

Suomesta toivotaan biotalouden edelläkävijämaata, jolla nostetaan maan kilpailukykyä, talouskehitystä, työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Suomella on hyvät edellytykset nousta biotalouden kärkimaaksi jo raaka-ainevarantojensa takia, mutta todellinen kilpailuetu saavutetaan korkeatasoisella osaamisella, joka pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen.

On hienoa, että Suomen Akatemia on satsaamassa tutkimusvaroja biotalouteen, jotta biotalouteen liittyvää perustutkimusta ja siitä kumpuavaa soveltavaa tutkimusta tuetaan riittävästi. On tärkeätä kannustaa ja rahoittaa myös tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten yhteisiä tutkimushankkeita ja pitää vuoropuhelua yllä sidosryhmiin.

Kemianteollisuus toimii aktiivisesti biotalouden tutkimuksen ja toimintaedellytysten kehittämiseksi Suomessa. Olemme mielellämme käytettävissä kun Suomen Akatemia työstää biotalouteen liittyvää kokonaisuutta eteenpäin.

Ystävällisin terveisin,

Kemianteollisuus ry

Timo Leppä