Kemianteollisuuden mielestä ilmastolakia ei tule säätää.

Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä ilmastolaiksi. Lausunto YM010:00/2013 annettu 10.3.2014

Lausuntona luonnoksesta hallituksen esitykseksi ilmastolaiksi Kemianteollisuus ry toteaa seuraavaa:

Kemianteollisuuden mielestä ilmastolakia ei tule säätää. Ilmastolaki nostaisi ilmastonäkökulman muiden tarkasteltavien kokonaisuuksien yläpuolelle. Tämä olisi takaperoista kehitystä, sillä enemmänkin on tarvetta integroida ilmastopolitiikka entistä kiinteämmäksi osaksi energiapolitiikka ja sen kautta laajentaa tarkastelukulmaa kohti kokonaisvaltaisempaa resurssitehokkuustarkastelua. Näin yksi globaali megatrendi tulisi huomioitua osana muita globaalin ympäristön haasteita. Globaaliin megatrendiin ei myöskään ole löydettävissä ratkaisua kansallisella lähestymistavalla, vaan Suomen on oltava osa kansainvälistä ratkaisua. Ilmastolain säätäminen ei tukisi tätä kehitystä.  Nyt ehdotetun kaltainen ilmastolaki sitoisi myös tulevia hallituksia ja heikentäisi siten mahdollisuuksia reagoida joustavasti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ilmeneviin haasteisiin.

Lailla olisi tarkoitus säätää ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä, jolla voitaisiin tehostaa ja sovittaa yhteen viranomaisten toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanon seurannassa. Kemianteollisuus ry katsoo, että varautuminen, suunnittelu ja seuranta ovat oleellisia viranomaistoiminnan muotoja, mutta tätä toimintaa varten ei tule laatia erillistä lakia, koska se johtaisi väistämättä päällekkäiseen ohjaukseen ja osaoptimointiin sekä järjestelmän jäykistymiseen. Tarvittavat toimenpiteet tulee sisällyttää kansallisiin strategioihin, jotka ovat joustavia ja toimivia ohjauskeinoja. Ilmastolaki ei myöskään voisi ottaa huomioon valmistelussa olevaan EU:n energia- ja ilmastopakettiin liittyviä lainsäädännöllisiä velvoitteita. Euroopan komissio on vuoteen 2030 ulottuvassa energia- ja ilmastopaketissaan ehdottanut jäsenmaille kansallisia hallintomekanismisuunnitelmia, joiden käyttöönoton myötä ilmastolain päällekkäisyys olisi entistä ilmeisempää. Ilmastokysymyksiä koskevia velvoitteita kuten raportointia on liikaa jo nyt sekä kansallisella että EU-tasolla, joten uutta säätelyä tulee välttää eikä lisätä. Tämä on mainittu myös lain perusteluissa.

Ilmastolain myötä ehdotetaan Suomelle tavoitetta vähentää 80 prosenttia kasvihuonekaasuja vuoteen 2050 mennessä. Tämä pitkän aikavälin päästövähennystavoite koskisi kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä eli niin päästökauppasektorin kuin päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin kuuluvia päästöjä. Kemianteollisuus ry katsoo, että numeerista päästövähennystavoitetta ei tule kirjata lakiin. Suomi on EU:n jäsenmaana osa kansainvälistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävää neuvottelukokonaisuutta ja tavoitteena tulee olla sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaaminen. Suomen ei tule lähteä kirjaamaan tavoitteita lakisääteiseksi kansallisella tasolla, vaan toimia osana EU:n kokonaisuutta.

Lakiehdotuksen 3 § ja 4 § osalta jää epäselväksi kuinka ilmastolaki ajan myötä muuttaisi hallintoa, lainsäädäntöä, suunnittelua ja ohjeistuksia. Epäselväksi jää, miten mahdolliset muutokset konkretisoituisivat velvoitteena yksityisen sektorin toimijoille. Lisäksi 12 § antaisi valtioneuvostolle käytännössä vapaat kädet päättää ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvistä lisätoimista. Tämän valtuuden tarkoitus jää epäselväksi eikä se ainakaan lisää politiikan ennakoitavuuteen liittyviä elinkeinoelämän toiveita.

Energian käyttäjänä, tuottajana ja kestävän kehityksen mahdollistajana kemianteollisuudella on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hallinnassa. Kemianteollisuuden tuotteilla ja ratkaisuilla voidaan päästä kohti vähähiilisen yhteiskunnan tavoitetta. Tämä edellyttää kuitenkin joustavaa ja kilpailukykytekijät huomioivaa energia- ja ilmastopolitiikkaa ja siitä johdettua lainsäädäntöä. Nyt ehdotettu ilmastolaki ei valitettavasti tue tätä tavoitetta. Kemianteollisuus ry katsookin, että lakiehdotuksen valmistelusta tulee luopua. 

Kunnioittavasti,

KEMIANTEOLLISUUS RY 

Timo Leppä
toimitusjohtaja