Kemianteollisuuden puheenjohtajana aloittava Salla Roni-Poranen: Pyörät pyörimään ja ilmastoinvestoinneille vauhtia

Uudet teknologiat, ilmastonmuutos, korona, globaali talous ja kova kilpailu haastavat kemianteollisuuden yritykset Suomessa. Kysyimme vuoden 2021 alussa Kemianteollisuuden puheenjohtajana aloittaneelta Salla Roni-Poraselta niistä ajureista, joilla ala saadaan myös jatkossa kukoistamaan. Ja siitä, miksi menestyksestä kannattaa välittää, mikä alan merkitys on suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

Korona on peittänyt alleen monia isoja asioita, kuten ilmastonmuutoksen. Miten Kemianteollisuus näkee tämän haasteen?

– Globaali pandemia on hetkeksi vienyt huomion, mutta tarve toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on yhtä akuutti kuin ennen kriisiä. Suomessa toimivan kemianteollisuuden tavoitteena on alan hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä. Tuo vuosi on lähempänä kuin kuvitellaan ja tavoitteen saavuttaminen koko toimialan tasolla edellyttää mittavia investointeja. Prosessiteollisuudessa investointien elinikä on 5−30 vuotta eli lähivuosien päätökset ovat ratkaisevia.

– Koronasta huolimatta pyörät on pidettävä pyörimässä ja ilmastoinvestoinnit saatava vauhtiin. Meillä on alan ilmastotiekartta ja paljon myös käytännön toimia tehtynä, mutta nyt pitää päästä vauhtiin ja eteenpäin. Investoinneilla on myös iso työllistävä vaikutus.

– Kemianteollisuudessa on ratkaisu moniin globaaleihin haasteisiin. Hiilineutraalius on osa kiertotaloutta, ja saadaksemme kiertotalouden toimimaan hyvin, tarvitsemme kaikkien yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen ratkaisu on myös liiketoimintamahdollisuus, kunhan toimintaympäristö on sellainen, että se lisää kysyntää ja mahdollistaa kilpailukykyisen toiminnan Suomessa.

 

Mistä kilpailukyky syntyy ja mistä kasvu tulee?

– Kilpailukyky on monen asian summa, johon Suomikin voi valtiona konkreettisesti vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen, työvoiman saatavuuden, innovaatioympäristön, sääntelyn, asioiden sujuvuuden ja kustannustason kautta. Itse olen nähnyt ison kansainvälisen yhtiön osana sen, miten kovaa kilpailu on myös eri toimipaikkojen välillä.

– Kasvu tulee investoinneista. Nyt käsillä olevassa murroskohdassa olisikin tärkeä varmistaa se, että uudet teknologiat otetaan käyttöön juuri Suomessa. Näin Suomi voi olla viennin kautta kokoaan suurempi ilmastoasioissa. Tässä tilanteessa voimme saada investointeihin vauhtia EU:n elpymispaketin suuntaamisella aidosti kasvua luoviin hankkeisiin. Suomi tarvitsee miljardiluokan vihreää siirtymistä tukevan teollisen investointiohjelman.

Miten näet kemianteollisuuden merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle?

– Kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 34 000 ihmistä ja kun välilliset ja tulovaikutusten kautta syntyvät työpaikat lasketaan mukaan, on luku jo lähes 100 000. Kemian osaaminen on merkittävä pääoma. Kaikki talouden sektorit tarvitsevat kemian tuotteita, ja kemialla on siten iso rooli yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuudenkin kannalta.

– Puhdas vesi, uusiutuva polttoaine ja lääkkeet ovat kemiaa. Samoin erilaiset muoveista valmistetut suoja- ja pakkausmateriaalit, joilla turvataan esimerkiksi ruuan säilyvyys. Kemia ja muovit ovat mukana mahdollistamassa myös muun muassa tehokasta ja turvallista energiansiirtoa. Kemia näkyy lisäksi vaikkapa sairaalakaasuissa. Ala on todella monimuotoinen ja hyvä niin, sillä erilaiset käyttötarpeet vaativat erilaisia ratkaisuja.

– Ylipäätään teollisuuden merkitys Suomelle on erittäin merkittävä. Vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta 46 % Suomen bruttokansantuotteesta ja lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on töitä vientiteollisuuden ansiosta. Suomalainen teollisuus on myös ympäristöindikaattoreilla vertailtuna maailman kärkeä. Täällä olevaa teollista tuotantoa voikin hyvällä syyllä pitää ympäristötekona.

 

Turvallisuus on erityisen lähellä sydäntäsi. Kertoisitko tästä?

– Menestyvän ja kilpailukykyisen yrityksen perustana on turvallisuudesta huolehtiminen. Turvallisuus kattaa niin henkilö- ja prosessiturvallisuuden, kuin tuoteturvallisuudenkin. Turvallisuuden lisäksi myös vastuun kantaminen ympäristöstä on tärkeää. Henkilökohtaisesti uskon siihen, että kaikki tapaturmat ja poikkeamat ovat estettävissä.

– Kemianteollisuudessa olemme suunnannäyttäjiä myös vastuullisuusasioissa. Alan omaehtoinen vastuullisuusohjelma Responsible Care on ohjannut toimintaa Suomessa jo lähes 30 vuotta. Ohjelmassa on mukana noin sata yritystä, ja se kattaa 80 % kemianteollisuuden tuotannosta Suomessa. Tulokset ovat merkittäviä. Esimerkiksi työtapaturmien määrä on laskenut 90 prosenttia vuodesta 1988.

 

Salla ja Borealis Polymers

Borealis Polymers Oy:n toimitusjohtaja Salla Roni-Poranen aloitti Kemianteollisuus ry:n puheenjohtajana vuoden 2021 alussa. Sallalla on vankka teollisuustausta tutkimuksessa, tuotekehityksessä, tuotannossa ja kaupallistamisessa. Borealis Polymers toimii Kilpilahden teollisuusalueella Porvoossa. Yrityksessä työskentelee reilut 900 henkilöä, joista yli 100 työskentelee tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.

https://www.borealisgroup.com/porvoo

Teksti: Susanna Aaltonen