Kemianteollisuuden viestit kehysriiheen: Vihreän siirtymän tärkeys korostuu entisestään – onnistumisen edellytyksenä on laajamittainen sähköistyminen
Venäjän aiheuttama sota on kasvattanut merkittävästi tarvetta parantaa kotimaista huoltovarmuutta ja irtautua erityisesti fossiilisista energiasta ja raaka-aineista, mikä kiihdyttää vihreää siirtymää. Teollisuuden hiilineutraaliustavoitteiden toteuttaminen on nyt – jos mahdollista – entistä tärkeämpää. Toimintaympäristön tulee tukea tätä muutosta ja kannustaa investointeihin. Yhteistyö valtion ja elinkeinoelämän välillä on tärkeämpää kuin koskaan, jotta yhteisissä tavoitteissa voidaan onnistua.
Laajamittainen sähköistyminen edellytyksenä
Vihreän siirtymän onnistumisen edellytyksenä on laajamittainen sähköistyminen, mikä aiheuttaa kasvavaa tarvetta vähäpäästöiselle sähkölle. Investointien kannalta on kriittistä pystyä takaamaan yrityksille riittävän toimitusvarmasti ja kustannuksiltaan kilpailukykyisesti sähköä. Hallituksen tulisi arvioida tarkkaan tähän liittyviä keinoja, kuten esimerkiksi sähköistämisen tuen laajentamista.
– Oleellinen pullonkaula investointien liikkeelle saamiseksi on luvitus, jota tulee sujuvoittaa. Lupamenettelyjen kohdistaminen yhdelle luukulle olisi oikean suuntainen toimenpide. Lisäksi olisi tärkeää kehittää lupaprosesseja hyödyntämään paremmin digitaalisuuden mahdollisuuksia. Tarve toimille on tällä hetkellä hyvin akuutti. Tarvitsemme kiireesti lisää voimavaroja lupien käsittelyyn ja muutoksenhakutuomioistuimiin niin, että käsittelyajat saadaan enintään vuoden mittaisiksi, sanoo Kemianteollisuus ry: n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Menokehyksiin on palattava
Kukaan ei tiedä vielä, miten voimakkaasti Ukrainassa käytävä sota tulee heijastumaan talouteen tai yrityksiin. Useat perättäiset kriisit ovat lisänneet julkisen sektorin velkaantumista. Osa velkaantumisesta on ollut perusteltua, osa ei.
– Sovituista valtiontalouden menokehyksistä luopuminen on lyhytnäköistä. Vastuuta ei voida jatkuvasti vierittää eteenpäin tuleville vuosille, jolloin kestävyysvaje kaventaa entisestään liikkumatilaa. Uskottavuus budjetointiin ja hyvään taloudenpitoon tulee palauttaa, sanoo Mika Aalto.
Tämän ohella korkoympäristön muutos tekee velkaantumisesta kalliimpaa. Tällä hetkellä Suomen valtio ei saa lainaa markkinoilta nollakorolla. Velka voidaan maksaa kasvulla vain, jos yritykset investoivat ja työllistävät Suomessa. Erityisen haitallista olisi nykyisessä tilanteessa kuormittaa yrityksiä lisäveroilla ja maksuilla.
Panostusta työllisyyteen
Työllisyysaste on ennätyskorkealla. Työllisyysasteen kasvu on tullut kuitenkin osa-aikatyöstä. Tunneissa mitattuna työtä tehdään vähemmän kuin ennen koronaa. Työllisyyden tulee kasvaa entisestään heikkenevän huoltosuhteen maassa. Työllisyystoimien tulee olla konkreettisia ja fokus tulee olla työpaikkojen syntymisessä yksityiselle sektorille. Lainsäädäntöhankkeilla ei tule lisätä kriisien kanssa painivien yritysten työvoimakustannuksia.
JOTPA:n prioriteetit kuntoon
Hiljattain perustetun Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) toiminta on saatava palvelemaan myös yritysten tarpeita. Tällä hetkellä niin ei ole. JOTPA:n jakamaa rahoitusta tulee kohdistaa muuntokoulutukseen sekä kielikoulutukseen Suomeen töihin tuleville.