Kemianteollisuudessa jokainen ammatillinen osaaja on huippuosaaja
Tänään 31.1. vietetään Ammatillisen osaamisen päivää. Päivä on kemianteollisuudelle erittäin tärkeä, sillä noin puolella kemianteollisuudessa työskentelevistä reilusta 30 000 henkilöstä on ammatillinen koulutus. Teollisuus muuttuu ja kehittyy, mutta ammatillisen osaamisen merkitys säilyy oleellisena myös tulevaisuudessa.
Ammatillisen osaamisen arvostukseen ja rahoituksen jatkoon tulisi julkisessa keskustelussa kiinnittää huomiota. Maailma – ja teollisuus – eivät pyöri ilman ammatillista osaamista.
Kemianteollisuuden ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat varsin kunnianhimoiset: aiomme olla hiilineutraali ja luontopositiivinen teollisuuden ala vuoteen 2045 mennessä. Tätä tavoitetta turvaamaan tarvitsemme niin akateemista kuin myös vahvaa ammatillista osaamista. Ammatillisen osaamisen tarve kohdistuu tällä hetkellä koko toimialalla, etenkin niin kutsutun osaamisarvoketjun alkupäähän, kuten akkuteollisuuden tuotantojen käynnistämiseen tai vaikkapa kumikomponenttien valmistukseen. Hiilineutraalisuustavoitteita ei voi toteuttaa ilman tekijöitä, ja vaikka sekä digitalisaatio että automatisaatio muuttavat teollisuuden prosesseja, on jokaisesta prosessista aina vastuussa ihminen.
Siksi olemmekin olleet huolissamme ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Ammatillisesta koulutuksesta leikattiin vuoden 2024 kehysriihessä sata miljoonaa, saman vuoden syksyn budjettiriihessä kaksikymmentä, ja huolissamme pohdimmekin nyt, mahtaako kevät 2025 kiristää jälleen ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Samaan aikaan uudistetaan koko ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia. Leikkausten ja muutosten merkitys saattaa yhteiskunnallisesti olla arvoaan suurempi, sillä vielä vuosi sitten ajattelimme koulutuksen olevan erityissuojeluksessa. Ammatillista koulutusta se ei kuitenkaan koskenut.
Hiilineutraaliustavoitteita ei voi toteuttaa ilman tekijöitä. Jokaisesta prosessista on aina vastuussa ihminen.
Arja Sarkanen & Anni Siltanen.
Ihan tarkalleen emme tiedä, mitä ammatillisen koulutuksen leikkaukset teollisuudelle pitkällä tähtäimellä merkitsevät. Meitä kuitenkin huolestuttaa sekä teollisuudelle merkityksellisen ja paljon hyödynnetyn täydennys- ja muuntokoulutuksen kohtalo, sekä mahdollinen tuleva pula ammatillisista opettajista. Monessa ammatillisessa oppilaitoksessa käydään muutosneuvotteluja. Kun aikuisten ja nuorten ammatillista koulutusta kuitenkin rahoitusmallissa katsotaan yhtenä kokonaisuutena, saattavat strategia- ja hankerahoitukseen kohdistuvat leikkaukset vaikuttaa esimerkiksi opettajaresursseihin ja sitä kautta paitsi aikuisiin, ehkä myös nuoriin. Molemmat ovat teollisuudelle oleellisia kohderyhmiä. Nyt toivommekin mahdollisuuksia käydä päättäjien kanssa suoraa keskustelua siitä, miten muuntokoulutus ja aikuisten alanvaihtajien koulutus jatkossa voidaan järjestää yhteisten tavoitteiden mukaisesti.
Osaamistason nostosta puhutaan kovasti, mutta tuo keskustelu keskittyy lähes aina vahvasti korkeakoulutukseen. Koulutus- ja osaamistason nosto ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Jokaiselle ei tarvitse olla korkeakoulututkintoa, mutta erinomaiset perustaidot pitäisi pystyä takaamaan perusopetuksesta toisen asteen kautta korkeakoulutukseen. Meillä tuo perusosaaminen on erityisesti luonnontieteellis-matemaattista, LUMA-osaamista. Se on oleellista myös ammatillisessa koulutuksessa, sillä sekä operaattorit että laborantit työskentelevät pääosin luonnontieteisiin pohjautuvien ilmiöiden parissa. Kemianteollisuudessa jokainen ammatillinen osaaja on huippuosaaja.
Kirjoittajat: Arja Sarkanen, HR-johtaja, Teknikum, & Anni Siltanen, johtava asiantuntija, Kemianteollisuus ry
