Kemianteollisuus elpyy, mutta on vasta lähtötelineissä − veronkorotusten, velkaantumisen ja työllisyystoimien lykkäämisen tie on käyty loppuun

Kemianteollisuuden liikevaihto ja vientiluvut elpyivät alkuvuonna koronaa edeltävälle tasolle. Myös tuore suhdannekysely ja jäsenpulssi kertovat toipumisesta ja positiivisista odotuksista. Huolestuttavaa on yritysten alenevat arviot aikeista lisätä investointeja tai T&K-toimintaa Suomessa.

Kemianteollisuuden tammi-maaliskuun vienti oli 2,9 miljardia euroa, ja kasvoi prosentin edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös liikevaihto on palautunut likimain edellisvuoden tasolle, vaikka huippulukuihin on yhä pitkä matka. Tilanteensa nyt ja kuuden kuukauden päästä hyväksi tai erittäin hyväksi arvioivien yritysten määrä on kasvanut. Myös suhdanteet ovat kivunneet keskiarvon yläpuolelle.

– Kasvu on käynnistynyt, mutta kemianteollisuus on vasta kiivennyt koronakuopasta ja on pääsemässä koronaa edeltävälle perustasolle. Moni asia voi vaikuttaa siihen, jatkuuko hyvä kehitys loppuvuonna, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

– Raaka-aineiden ja kuljetusten hintojen nousu koettelee kannattavuutta. Suomi tulee saamaan oman osansa globaalista kasvusta, mutta iso kysymys on, miten kasvu jakautuu jatkossa, minne uudet työpaikat syntyvät ja investoinnit tehdään, Mika Aalto jatkaa.

Kemianteollisuuden jäsenkyselyn mukaan niiden yritysten osuus, jotka arvioivat kasvattavansa investointejansa tai T&K-toimintaansa Suomessa, on selvästi laskenut alkukeväästä. Huolestuttavaa on myös se, että vain vajaa puolet pitää Suomea hyvänä ympäristönä T&K-toiminnalle. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuuden kasvattaminen 4 prosenttiin saa kannatusta, muttei valtion velkaa lisäämällä. Yritysten mukaan nykyistä suuremmat TKI-verovähennykset kannustaisivat tehokkaasti lisäämään TKI-toimintaa.

– Veronkorotusten ja julkisen velan kasvattamisen tie on käyty loppuun. Esimerkiksi dieselveron nosto iskisi suoraan suomalaiseen kilpailukykyyn. Jo pelkkä puhe kustannustason nostamisesta on haitallista investointisuunnitelmille, sanoo Mika Aalto.

– Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta tarvitsee uskottavan ja konkreettisen polun kohti 4 prosentin tavoitetta, ja tässä pitäisi pikaisesti siirtyä työryhmien perustamisesta toteutukseen. EU:n elpymispaketin tilapäinen ja kokoluokaltaan vaatimaton T&K-osuus lämmittää vain hetken, sanoo Mika Aalto.

– Työllisyystoimien tarve ei ole kadonnut mihinkään, päinvastoin. Maan hallituksen työlainsäädäntöhankkeita tulisi arvioida uudelleen siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat erityisesti yksityisen sektorin yritysten työllistämishaluihin. Varaa ei ole lisätä kustannuksia tai byrokratiaa, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

– Kemianteollisuuden jäsenyritysten mukaan paikallinen sopiminen parantaa yritysten kilpailukykyä. Paikallisen sopimisen edistäminen näyttää kuitenkin jäävän liittotason osapuolten vastuulle, kun hallituksen työryhmän työ on jymähtänyt syvälle suohon, Minna Etu-Seppälä jatkaa.

Kemianteollisuuden talouskatsaus 2.6.2021 (pdf)

Kemianteollisuuden katsausinfon 2.6.2021 esitys (pdf)

Jäsenpulssikyselyn 24.-25.5.2021 tulokset (pdf)

Lisätiedot

Kemianteollisuus ry

Mika Aalto, toimitusjohtaja, 050 438 9247, mika.aalto@kemianteollisuus.fi, kuvalinkki

Minna Etu-Seppälä, johtaja, Työelämä, 040 778 0182, minna.etu-seppala@kemianteollisuus.fi, kuvalinkki

 

Katso lisää

Ala numeroin – toimialagraafit
kemianteollisuus.fi

Twitter: @Kemianteollisuu

Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs

Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq 

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista ja investoimme Suomeen vuositasolla reilut miljardi euroa.

Miten ruoka, luonnonvarat ja energia saadaan riittämään maailman kasvavalle väestölle? Puhdas vesi, uusiutuvat polttoaineet ja lääkkeet ovat kemiaa.