Kemianteollisuus kehysriihestä ˗ Ripeyttä kriisistä ulostuloon, yhtään päivää ei ole hukattavaksi

Hallituksen kehysriihi käytiin täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. Riihi ottaa odotetusti kantaa sekä akuutin kriisin hoitamiseen että sen jälkihoitoon. Kriisin keskellä katse täytyykin nostaa tulevaan, rajata vahinkoja ja miettiä, miten tästä tullaan ulos mahdollisimman pienen inhimillisin ja taloudellisin vahingoin.

Valtioneuvoston kanslia ja ministeriöt ovat asettaneet työryhmiä vahinkojen rajoittamiseen ja kriisin jälkihoitoon. Tehtävä on vaativa, sillä kriisin hoito ja kesto tulee paljolti määrittämään sen, miten ja millaisin vaurioin pääsemme siitä ulos.

– Nyt ei saa jäädä tuleen makaamaan, vaan on löydettävä ratkaisuja nopeasti ja toimeenpantava ne välittömästi, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

– Talouden toipumisen kannalta on olennaista, että terveet ja taudin jo sairastaneet ja sille immuniteetin hankkineet voivat palata töihin. Samoin tartuntaketjut on pystyttävä jäljittämään. Työikäisten testaamista tuleekin laajentaa massiivisesti ja koronavasta-ainetestaus olisi tullut ottaa osaksi työterveyshuoltoa, Mika Aalto jatkaa.

Yritystoiminnan jatkuvuus on avain toipumiseen

Yhdenkään elinkelpoisen yrityksen toiminnan ei pitäisi koronan vuoksi loppua.  Yritysten avustusmuotoisen tuen kasvu, likviditeetin tukeminen ja takausvaltuuksien nosto tulevat tarpeeseen, samoin lisäresurssit yritystukihakemusten käsittelyyn. Teollisuuden osalta pahin on vasta edessä.

– Myöntövaltuuksien korottaminen on tervetullutta. Yhtä tärkeää on kuitenkin se, että rahoituksen myöntämisessä ymmärretään poikkeusolot ja arvioidaan hankkeita laajakatseisesti, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo.

Yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden ja materiaalien saatavuus on yksi peruslähtökohta. Onkin tärkeää, että valtio edistää aktiivisesti myös teollisuuden tarvitsemien suojaimien saatavuutta turvallisuuden ja työsuojelun varmistamiseksi. Muuten yhteiskunnan kannalta kriittistä tuotantoa voidaan joutua pysäyttämään.

Vuoden 2020 valtion budjetin alijäämän arvioidaan nyt kasvavan 12,7 miljardiin euroon ja vuoden 2024 vuoden lopun valtion velan noin 148 miljardiin euroon eli 58 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Elvytystoimien ohella pitäisi pystyä päättämään rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Kaikki yritysten toimintaympäristöä heikentävät toimet on nyt syytä unohtaa.

Tulevaisuuden kannalta olennaista on yritysten halu ja mahdollisuus uusiutua, investoida ja työllistää. Kyse on myös osaamisesta ja mahdollisuudesta sen kehittämiseen.

– Kemianteollisuus on sitoutunut alan hiilineutraaliuteen Suomessa vuoteen 2045 mennessä. On hienoa, että hallitus jatkaa tulevaa kasvua katalysoivaa toimintaa, kuten ilmastorahaston valmistelua ja VTT:n lisärahoitusta, jolla mahdollistetaan pyrkimyksiä kohti ilmasto-neutraaliuutta, Mika Aalto sanoo.

– Uudessa koronan jälkeisessä tilanteessa täydennys- ja muuntokoulutuksen merkitys korostuu. Oppivelvollisuuden pidentäminen tulisi jollei haudata niin ainakin uudelleen arvioida sen vaatiman rahoituksen ja aikataulun suhteen, Mika Aalto jatkaa.

Lisätietoja

Kemianteollisuus ry

Mika Aalto, toimitusjohtaja, mika.aalto@kemianteollisuus.fi, 050 438 9247

 

Kuvalinkki

https://kemianteollisuus.studio.crasman.fi/bank/julkinen_mediapankki/toimitusjohtaja

 

kemianteollisuus.fi

Twitter: @Kemianteollisuu

Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs

Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq 

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista.

Kemianteollisuuteen lasketaan Suomessa kemian prosessiteollisuus, öljytuotteet sekä muut kemian tuotteet kuten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit, muovi- ja kumituotteet.

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.