Kemianteollisuus ry: biotaloutta viedään eteenpäin tasavertaisella yhteistyöllä
Suomella on Euroopan suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat biomassojen varannot ja niiden hyödyntämiseen liittyvää huippuosaamista kemiassa ja bioteknologiassa. Yritykset hyödyntävät bioperäisiä raaka-aineita jo nyt, ja yhä useampi aikoo ottaa niitä käyttöön tuotteissaan. Kemianteolli-suudessa nähdään, että biotaloutta kehitetään tehokkaimmin laaja-alaisella, toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä ja aktiivisella osallistumisella kansainväliseen standardisointityöhön.
Vuoteen 2030 mennessä ihmiskunta tarvitsee 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä kuin nyt. Tässä globaalissa ongelmassa yksi keskeinen ratkaisija on biotalous: uusiutuvien luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö.
Suomessa on runsaasti sekä biomassoja että niiden käsittelyyn liittyvää kemian, biokemian ja prosessien osaamista. Suomalaiset yritykset ovat kehittäneet ja hyödyntäneet biopohjaisia tuotteita jo kauan ennen kuin biotalouden käsitettä oli keksitty.
Biotaloudesta Suomen kemianteollisuudesta selvityksen tehnyt Maija Pohjakallio sanoo Suomessa olevan runsaasti yrityksiä, joiden toiminnassa biotalous jo näkyy.
– Uudenlaisten teknologioiden ja toimintamallien siivittämänä biopohjaisten raaka-aineiden ja bioteknologian käyttö kemianteollisuudessa yleistyy. Selvityksen mukaan noin 35 % kemian alan yrityksistä hyödyntää jo nyt bioperäisiä raaka-aineita. Noin 39 % yrityksistä arvioi ottavansa bioperäisiä raaka-aineita käyttöön tuotteissaan viiden vuoden sisällä. Kemia on monessa mukana: sen toimijat osallistuvat biotalouden koko kiertokulkuun biomassojen kasvatuksesta biojätteiden hävittämiseen asti. Keskiössä on kokonaisvaltainen kestävä kehitys, jossa biotalous on yksi, mutta ei ainoa osa. Suurimpina haasteina yritykset kokivat biopohjaisten raaka-aineiden saatavuuden ja korkean hinnan, sanoo Maija Pohjakallio.
Biotalouteen tarvitaan Pohjakallion mukaan myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
– Arvoketjujen pitäisi olla aukottomia ja uusia teknologioita pitäisi kehittää ilman vanhan teknologian painolastia. Tässä on pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus. Biotaloudessa alkuinvestoinnit ovat aina suuria, ja tässä valtio voisi tulla yrityksiä vastaan. Kilpailukyvyn varmistamiseksi myös osaamista on päivitettävä jatkuvasti ja suunnattava visionäärisesti.
Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Lepän mukaan Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta biotaloudessa Euroopan, jopa maailman veturiksi.
– Suomen lähtökohdatovat loistavat. Meillä on biomassoja eniten Euroopassa ja neljänneksi eniten maailmassa. Kemian ja bioteknologian osaamisemme on huippuluokkaa, ja meillä on pitkät perinteet biomassojen hyödyntämisestä. Meidän pitää määrätietoisesti tehdä töitä biotalouden eteen, sanoo Timo Leppä.
Yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla, joilla biotalouden pelisäännöt ovat vasta muotoutumassa.
– Kansainvälisiä pelisääntöjä, määritelmiä ja luokitteluja tehdään parhaillaan. Niillä on suuri vaikutus yritysten liiketoimintamalleihin, investointeihin ja kilpailukykyyn. Siksi on tärkeää olla vaikuttamassa biotalouden standardisointityöhön. Kemia on biotalouden mahdollistaja. Kemianteollisuuden mielestä biotaloutta tulee kehittää laaja-alaisesti ja tasavertaisessa yhteistyössä muiden toimialojen kanssa, sanoo Timo Leppä.
Suomen kemianteollisuus ja biotalous -selvityksen päätulokset julkaistiin 30.9.2013 pidetyssä seminaarissa. Seminaari käynnisti kansainvälisen Biotekniikka-viikon Suomessa. Kemianteollisuus ry:n tilaaman selvityksen teki tekniikan tohtori Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy.
Lisätietoja
Timo Leppä, Kemianteollisuus ry, puh. 050 3016800, timo.leppa@chemind.fi
Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy, puh. 050 595 6891, maija.pohjakallio@chemind.fi
